Kapitalismin kriisi esillä Euroopan vasemmiston kesäyliopistossa
Euroopan vasemmiston kesäyliopisto järjestettiin heinäkuun puolessa välissä Italian Trevissä, Umbriassa. Osallistujia oli saapunut paikalle yli kymmenestä eri maasta.
Keskusteluja ajankohtaisista aiheista käytiin päivittäin täysistunnoissa (plenary), pienemmissä työpajoissa ja ilta-aikaan tovereiden kesken. Myös Euroopan naisverkoston kokoontuminen järjestettiin samassa paikassa.
Kesäyliopisto ajoittui juuri ennen Genovan mielenosoitusten kymmenvuotispäivää ja aiheesta puhumiselle oli varattu aikaa. Vittorio Agnoletto piti esitelmän kirjastaan L'eclisse della democrazia, joka valottaa Genovan tapahtumia ja jälkiselvittelyjä. Muun muassa poliisijohdon jäseniä tuomittiin syyllisinä tarpeettomaan katuväkivaltaan.
Tapaukseen liittyy selvästi paljon asioita, joista halutaan edelleen vaieta. Kirjailijaa oltiin useampaan otteeseen uhkailtu ja koitettu kieltää julkaisemasta tietojaan asioiden arkaluonteisuuden vuoksi. Haluaisin lukea kirjan kokonaisuudessaan, mutta käsittääkseni käännöstä ei vielä ole tehty.
Viikon aikana kesäyliopiston puheenaiheina olivat muun muassa kapitalismin kriisi,markkinatalouden diktatuuri ja mahdolliset ratkaisut näihin vasemmiston näkökulmasta. Kuulimme myös kreikkalaisten ja espanjalaisten kokemuksia ja näkemyksiä kriiseistä. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat jalkautuneet kaduille ja toreille osoittamaan mieltään molemmissa maissa.
Espanjassa nuorten työttömyysprosentti on kaksinkertainen OECD-maiden keskiarvoon nähden ja monilla ei ole varaa asuntoonkaan. Nuoret ovat kokeneet ettei heillä ole mitään. Ei myöskään mitään menetettävää. Tästä turhautuneisuudesta alkoi lähes spontaani kansanliike 15M, joka on nyt jo organisoitunut.
Yksi monia kiinnostanut aihe oli Vasemmistoliiton hallitukseen osallistuminen. Asia kiinnosti eurooppalaisia tovereita keskiverto suomalaista enemmän ja uskoisin vasemmistoliittolaisten osallistujien saaneen puhua aiheesta tarpeekseen.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.