Kaskealan viesti sylttytehtaalta

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 10/2006.

Suomen puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala ilmaisi tiistaina Yhdysvalloissa huolensa Venäjän poliittisesta kehityksestä.

”Kaikki narut alkavat olla presidentti Vladimir Putinin käsissä, eikä duumassa eikä maan sisällä muutenkaan ole minkäänlaista kyseenalaistavaa vastavoimaa. Tämä ei ole sitä lupaavaa demokratiakehitystä, jota meilläkin on toivottu”, Kaskeala sanoi. Hän jätti huomiotta sen, että Putin on viimeistä kauttaan presidenttinä ja että muun muassa kommunistinen puolue toimii monissa kysymyksissä Kremlin vastavoimana.

On ennenkuulumatonta, että armeijan komentaja ylipäänsä esittää ulkopoliittisia lausuntoja. Ainoa, joka sellaiseen olisi voinut antaa Kaskealalle luvan, on yleistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, myös maamme suhteita Venäjään johtava presidentti ja puolustusvoimain ylipäällikkö Tarja Halonen. Näin ei varmaankaan ole tapahtunut.

Suomen hallituksen sekä eduskunnan ulkoasian- ja puolustusvaliokuntien edustajat hyssyttelivät Kaskealan lausuntoa jaarittelemalla ”sananvapaudesta” ja uusista ajoista, jolloin upseeritkin voivat ottaa vapaammin kantaa. Pääministeri Matti Vanhanen ja puolustusministeri Seppo Kääriäinen sentään saivat sanotuksi, ettei Suomessa ole syytä huolestua Venäjän kehityksestä.

Silmiinpistävää oli myös se, että Kaskeala antoi lausuntonsa USA:ssa.

Kaskeala seurasi yhdysvaltalaisessa tukikohdassa Norfolkissa monikansallista MNE4:ksi (Multinational Experiment 4) nimettyä kriisinhallintaharjoitusta, johon Suomi osallistui. Se, että mukana oli Naton ulkopuolisista maista myös Ruotsi, ei tee Suomen osallistumisesta vähemmän huolestuttavaa.

Naapurimaamme kehityksen arvostelu Suomen armeijan komentajan toimesta USA:ssa – vieläpä lähes samoin sanoin kuin George W. Bushin hallinnon uuskonservatiivit ovat jo yli kaksi vuotta jatkuneessa Venäjän-vastaisessa propagandakampanjassaan tehneet – ei voisi olla osoittelevampaa, eikä falskimpaa.

Kaskeala ilmaisi huolensa Venäjän poliittisesta kehityksestä maassa, jossa hallinto salakuuntelee laittomasti omia kansalaisiaan ja jossa kansalaisoikeuksia on monin tavoin kuristettu; maassa, joka rikkoo törkeästi kansainvälistä oikeutta käymällä laittomia hyökkäys- ja miehityssotia sekä kiduttamalla ja murhaamalla mielivaltaisesti vangitsemiaan ihmisiä ja miehittämiensä maiden siviilejä.

Huolestuneen Venäjä-lausunnon antaminen juuri USA:sta käsin on toisaalta kuin viesti sylttytehtaalta. Monetkaan asiat eivät ole Venäjällä kunnossa. Mutta USA:n äärioikeisto ei käy öljyoligarkki Mihail Hodorkovskin pidätyksestä alkanutta Venäjän-vastaista kampanjaansa Venäjän demokratiaa koskevien huoltensa takia. Kyse on koko Euraasiaa koskevasta strategisesta ja luonnonvarojen hallintaan liittyvästä kamppailusta ja USA:n pyrkimyksestä heikentää ja saartaa Venäjää.

Tähän ovat liittyneet myös USA:n masinoimat ”vallankumoukset” Georgiassa, Ukrainassa ja Kirgisiassa. Kaikissa niissä on käytetty USA:n hallituksen ja läntisten säätiöiden perustamia, rahoittamia ja ohjaamia ”kansalaisjärjestöjä” – seikka joka on saattanut huonoon huutoon aidotkin kansalaisjärjestöt.

Samaa yritetään nyt Valko-Venäjällä ja Venäjällä. Juuri viime viikolla Valko-Venäjän viranomaiset väittivät tehneensä tyhjäksi tämän kuun 19.–20. päiväksi suunnitellun vallankaappauksen ja takavarikoineensa yhdeltä kaappausta valmistelleelta järjestöltä nimeltä ”Partnerstvo” sata liettualaisin sim-kortein varustettua matkapuhelinta sekä kymmeniä tuhansia dollareita rahaa. Viranomaisten mukaan järjestöä rahoitti yhdysvaltalainen National Democratic Institute ja USA:n kansalainen David Hamilton. USA:n väitettiin sijoittaneen hankkeeseen tänä vuonna yhteensä 12 miljoonaa dollaria.

Aina voidaan väittää, että Aljaksadr Lukashenkan apurit valehtelevat. Mutta Venäjän johto tietää myös oman maansa osalta lännen horjutushankkeet varsin hyvin. Kremlin valtiaat eivät ole ylimpiä demokraatteja. Kansalaisjärjestöjä koskevan lainsäädännön tiukentaminen Venäjällä voi hyvinkin tähdätä myös demokratian kaventamiseen, mutta aivan varmasti se tähtää lännen horjutuspuuhien torjumiseen.

Mitä taas tulee ”Venäjän huolestuttavaa poliittista kehitystä” koskevaan aiheeseen nimeltä Tshetshenia, Venäjän johto itse kantaa siitä raskaan syyllisyyden. Mutta Venäjän johto tietää myös, että Bushin hallinnon uuskonservatiivien miehittämä American Committee for Peace in Chechnya (ACPC) eli käytännössä Bushin hallinto tukee kaikin tavoin Shamil Basajevin johtamia tshetsheenikapinallisia ja -terroristeja. Kuten USA tuki al-Qaidaa Afganistanissa, Bosniassa ja Kosovossa. Kremlillä ja Washingtonilla on vain yhteisen ”terrorisminvastaisen taistelun” nimissä hiljainen sopimus siitä, ettei asiasta nosteta julkista meteliä.

Jos Kaskeala ei näitä asioita tiedä eikä ymmärrä lausuntofooruminsa irvokkuutta, hän on täysin sopimaton tehtäväänsä. Samoin olisi henkilö, joka olisi antanut hänelle valtuudet moiseen lausuntoon. Jos Kaskeala tietää ja ymmärtää, tilanne on vielä hälyttävämpi.

(ES)