Kenen Helsinki: korona ja kamppailu viheralueista
Helsingissä on viime vuosina kiistelty yhä useammin viheralueista ja asukkaiden kuulemisesta kaavoituksessa. Nyt koronaepidemia on tuonut lähimetsien ja muiden viheralueiden merkityksen entistä vahvemmin. Viime vuosina vallalla ollut ”lisää kaupunkia kaupunkiin” -ajattelu, jolla tiiviimpää kaupunkia ja viheralueille rakentamista on perusteltu, on osoittautunut entistä kyseenalaisemmaksi.
Helsinkiläiset ovat nousseet laajasti puolustamaan muun muassa Lapinlahden entisen sairaalan aluetta, Keskuspuistoa, Vartiosaarta, Patterinmäen metsää, Riistavuorenpuistoa, Kivikon ulkoilualuetta, Ramsinniemeä, Vartiokylänlahtea ja itäistä saaristoa. Vastakkain ovat yhtäältä asukkaiden hyvinvointi ja luontoarvot – toisaalta rakennusliikkeiden voitontavoittelu.
Laaja vai tynkä kaupunkipuisto?
Aloite kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin on yhdistänyt kymmeniä asukas- ja ympäristöjärjestöjä. Kyse on laissa säädetystä mahdollisuudesta säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena.
Edellinen kaupunginvaltuusto hyväksyi 2017 aloitteen laajasta idästä länteen ja etelästä pohjoiseen ulottuvasta kansallisesta kaupunkipuistosta. Sen valmistelusta päätettiin tehdä asukkaiden osallisuuden pilottihanke. Aluksi valmistelu eteni, mutta sitten alkoi virkamiesjohdon ja kokoomuksen vastustus.
Lapinlahdesta onkin tullut symboli sille, kuuluuko Helsingin päätöksenteossa suuren rahan vai asukkaiden ääni.
Toimialajohtaja Mikko Aho esitti toukokuussa kaupunkiympäristölautakunnalle, että Helsinkiin ei perusteta kansallista kaupunkipuistoa. Lautakunnan enemmistö päätti kuitenkin jatkaa sen valmistelua ”Keskuspuiston ja Haltilan muodostaman ytimen pohjalta”. Äänestyksessä kokoomus hävisi, mutta samalla sivuutettiin valtuuston linjaus laajasta alueesta ja typistettiin alue vaille Helsinkipuistoa, merellistä yhteyttä ja rakennettua kulttuuriympäristöä.
Pirkkolan metsä
Samaan aikaan Keskuspuiston kapeimpaan kohtaan Pirkkolan yli 100-vuotiaaseen metsään ollaan tuomassa suurta monitoimihallia ja sille parkkialuetta. Espoolaisen miljonäärin vetämä hallihanke on saanut vastaansa korona-aikaan sovitettuja mielenosoituksia ja ennätysnopeasti kertyneen noin 9 000 allekirjoittajan adressin.
Halliyhtiön ja kaupungin johdossa ei suostuttu edes selvittämään kansalaisliikkeen ja asiantuntijoiden esityksiä vanhan metsän säästävistä vaihtoehtoisista paikoista. Tämä johti valituksiin Ely-keskukselle ja hallinto-oikeuteen, joka pysäytti rakennustöiden aloittamisen väliaikaisella toimenpidekiellolla. Sen jälkeen apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) lopulta ilmoitti, että kaupunki on valmis neuvottelemaan uudesta paikasta hallille.
Taistelu Lapinlahdesta
Pormestari Jan Vapaavuori (kok) hermostui, kun kansalaistoiminta käänsi lautakunnan enemmistön vastustamaan Lapinlahden myymistä Luxemburgin veroparatiisissa toimivalle kiinteistösijoitusyhtiölle. Helsinkiä avoimena ja kansainvälisenä kulttuurikaupunkina markkinoiva Vapaavuori kieltäytyi jopa New York Timesin haastattelusta, kun lehti teki laajan jutun Lapinlahden merkityksestä ja toiminnasta sen säilyttämiseksi kaikille avoimena yhteisöllisen mielenterveys-, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan keskuksena.
Lapinlahdesta onkin tullut symboli sille, kuuluuko Helsingin päätöksenteossa suuren rahan vai asukkaiden ääni.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Tiistaina kirjoitettiin synkkä luku eduskunnan perustuslakivaliokunnan historiaan. Valiokunnan enemmistö hyväksyi hallituksen esittämän ns. käännytyslain, jolla voidaan estää ihmisiä hakemasta turvapaikkaa Suomen rajoilla. Jos eduskunta hyväksyy käännytyslain siihen esitetyin pienin viilauksin, Suomi siirtyy aiemmin oikeusvaltioperiaatteiden rikkomisesta arvostelemiensa Unkarin ja Puolan tielle.
Israelin hyökkäyksessä Gazaan on kuollut jo kohta 40 000 palestiinalaista, tuhannet ovat kateissa ja yli 75 000 on vakavasti loukkaantunut. – Tilanne Gazassa on järkyttävä. Israelin tarkoitus on puhdistaa koko alue palestiinalaisista, kertoo Suomen palestiinalaisten siirtokuntayhdistyksen aktiivi Sadek Elwan.
Suomen ja Israelin edustajat allekirjoittivat äsken hankintasopimuksen israelilaisesta David’s Sling -ilmatorjuntajärjestelmästä. Yli 300 miljoonan asekaupalla tuetaan sekä poliittisesti että taloudellisesti Israelin sotaa palestiinalaisia vastaan. Myös suomalaisyhtiö on mukana valmistamassa aseita Gazan pommittamiseen.
- 1 / 13
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen kommunistisella puolueella on kumpaankin kevään vaaliin oma vaaliohjelmansa. Kommunistien vaihtoehto lähtee siitä, että aletaan määrätietoisesti parantaa tavallisten ihmisten oloja. On parannettava pieni- ja keskituloisten taloudellista asemaa, lisättävä vaikutusmahdollisuuksia sekä laajennettava demokraattisia oikeuksia ja vapauksia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa kaikkien yhteiskunnan ahtaalle ajamien kanssa, sanotaan puolueesta.
Taiteen edistämiskeskus Taike päätti tänä vuonna jättää Tiedonantajan täysin ilman kulttuurilehtitukea. Tämä tarkoittaa, että Tiedonantaja on nyt täysin julkisten tukien ulkopuolella. Lehden talous nojaa yhä vahvemmin tilauksiin ja lukijoiden tukeen.
Ilmastonmuutos ja ekokriisi laajemminkin on välitön uhka ihmiskunnalle. Kaikkein kovimmin se iskee maapallolla köyhimpiin ja haavoittuvimpiin väestönosiin. Aikaa katastrofiin torjumiseen on vähän.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.