Kenen Helsinki: korona ja kamppailu viheralueista
Helsingissä on viime vuosina kiistelty yhä useammin viheralueista ja asukkaiden kuulemisesta kaavoituksessa. Nyt koronaepidemia on tuonut lähimetsien ja muiden viheralueiden merkityksen entistä vahvemmin. Viime vuosina vallalla ollut ”lisää kaupunkia kaupunkiin” -ajattelu, jolla tiiviimpää kaupunkia ja viheralueille rakentamista on perusteltu, on osoittautunut entistä kyseenalaisemmaksi.
Helsinkiläiset ovat nousseet laajasti puolustamaan muun muassa Lapinlahden entisen sairaalan aluetta, Keskuspuistoa, Vartiosaarta, Patterinmäen metsää, Riistavuorenpuistoa, Kivikon ulkoilualuetta, Ramsinniemeä, Vartiokylänlahtea ja itäistä saaristoa. Vastakkain ovat yhtäältä asukkaiden hyvinvointi ja luontoarvot – toisaalta rakennusliikkeiden voitontavoittelu.
Laaja vai tynkä kaupunkipuisto?
Aloite kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin on yhdistänyt kymmeniä asukas- ja ympäristöjärjestöjä. Kyse on laissa säädetystä mahdollisuudesta säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena.
Edellinen kaupunginvaltuusto hyväksyi 2017 aloitteen laajasta idästä länteen ja etelästä pohjoiseen ulottuvasta kansallisesta kaupunkipuistosta. Sen valmistelusta päätettiin tehdä asukkaiden osallisuuden pilottihanke. Aluksi valmistelu eteni, mutta sitten alkoi virkamiesjohdon ja kokoomuksen vastustus.
Lapinlahdesta onkin tullut symboli sille, kuuluuko Helsingin päätöksenteossa suuren rahan vai asukkaiden ääni.
Toimialajohtaja Mikko Aho esitti toukokuussa kaupunkiympäristölautakunnalle, että Helsinkiin ei perusteta kansallista kaupunkipuistoa. Lautakunnan enemmistö päätti kuitenkin jatkaa sen valmistelua ”Keskuspuiston ja Haltilan muodostaman ytimen pohjalta”. Äänestyksessä kokoomus hävisi, mutta samalla sivuutettiin valtuuston linjaus laajasta alueesta ja typistettiin alue vaille Helsinkipuistoa, merellistä yhteyttä ja rakennettua kulttuuriympäristöä.
Pirkkolan metsä
Samaan aikaan Keskuspuiston kapeimpaan kohtaan Pirkkolan yli 100-vuotiaaseen metsään ollaan tuomassa suurta monitoimihallia ja sille parkkialuetta. Espoolaisen miljonäärin vetämä hallihanke on saanut vastaansa korona-aikaan sovitettuja mielenosoituksia ja ennätysnopeasti kertyneen noin 9 000 allekirjoittajan adressin.
Halliyhtiön ja kaupungin johdossa ei suostuttu edes selvittämään kansalaisliikkeen ja asiantuntijoiden esityksiä vanhan metsän säästävistä vaihtoehtoisista paikoista. Tämä johti valituksiin Ely-keskukselle ja hallinto-oikeuteen, joka pysäytti rakennustöiden aloittamisen väliaikaisella toimenpidekiellolla. Sen jälkeen apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) lopulta ilmoitti, että kaupunki on valmis neuvottelemaan uudesta paikasta hallille.
Taistelu Lapinlahdesta
Pormestari Jan Vapaavuori (kok) hermostui, kun kansalaistoiminta käänsi lautakunnan enemmistön vastustamaan Lapinlahden myymistä Luxemburgin veroparatiisissa toimivalle kiinteistösijoitusyhtiölle. Helsinkiä avoimena ja kansainvälisenä kulttuurikaupunkina markkinoiva Vapaavuori kieltäytyi jopa New York Timesin haastattelusta, kun lehti teki laajan jutun Lapinlahden merkityksestä ja toiminnasta sen säilyttämiseksi kaikille avoimena yhteisöllisen mielenterveys-, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan keskuksena.
Lapinlahdesta onkin tullut symboli sille, kuuluuko Helsingin päätöksenteossa suuren rahan vai asukkaiden ääni.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus haudattiin eduskunnassa 17. päivä toukokuuta. Eduskunta hyväksyi äänin 188 – 8 hallituksen ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan yksimieliset esitykset liittymisestä sotilasliitto Natoon. Liittoutumattomuutta ei edes selvitetty.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut sodan monella tavalla erityisen lähelle meitä. Se levittää kuolemaa ja tuhoa tavalla, jota ei Euroopassa ole nähty sitten Jugoslavian hajoamissotien. Hyökkääjä on naapurimaamme. Suomessa asuu paljon sekä venäläisiä että ukrainalaisia. Ja media suorastaan vyöryy sotapuhetta.
Pormestari Juhana Vartiaisen mukaan Helsingin kaupunginhallituksen ryhmät ovat yksissä tuumin myymässä kaupungin ruoka-, siivous-, kiinteistö- ja turvapalveluja järjestävän Palmian. Palmia oli ennen yhtiöittämistä kannattava kunnallinen liikelaitos. Kilpailuttaminen, huono johtaminen ja omistajan haluttomuus panostaa Palmian kehittämiseen ovat tuottaneet huonoa tulosta.
- 1 / 11
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
DSL:n viikonlopun seminaarifestivaalilla 18.-19.6. nousee teemoiksi ympäristön, rauhan ja maailman taloudellisen sekä poliittisen epäoikeudenmukaisuuden kysymykset. Alustuksia kuullaan yli kymmeneltä vieraaksi saapuvalta kotimaiselta ja kansainväliseltä vieraalta. Lauantai-iltaan kuuluu myös kulttuuria, kun Matinkylän pirtillä nähdään West African dance show!
SKP:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin eläkkeellä oleva ylilääkäri Liisa Taskinen Kotkasta. Aikaisemmin puolueen varapuheenjohtajana toiminut Taskinen sanoo, että ihmiskunta on suurten ja kiireellisten tehtävien edessä.
Kotkan Karhulan Keskustalolle saapuu viikonloppuna kommunisteja ympäri maan SKP:n edustajakokoukseen. Iltajuhla saa edustajakokouksessa uuden muodon, kun lauantai-iltana kokoonnutaan puistojuhlaan Kotkan Leninin patsaalle.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.