Kenian haasteet: korruptio, korruptio, korruptio…

Viimeisimmän tiedon mukaan Kenian presidentiksi nousee Uhuru Kenyatta, joka on kerännyt 49,7 prosenttia äänistä 234 vaalipiirissä. Toisena olevalla Raila Odingalla on vain 43,9 prosenttia äänistä. Presidentiksi valituksi tulemiseen vaaditaan 50 prosentin ja yhden äänen äänisaalista sekä 25 prosenttia äänistä ainakin puolessa 47 vaalipiiristä. Odinga aikoi saattaa vaalien tuloksen vielä Kenian korkeimman oikeuden tulkittavaksi.

Miltä näyttää uusi presidentti Kenian tulevaisuuden kannalta? Jomo Kenyattan toisella pojalla Uhurulla on valtava taakka kannettavanaan. Hänen isänsä oli keskeinen hahmo Kenian itsenäisyystaisteluissa ja varhaisina itsenäisyyden vuosina. Mutta samaan aikaan hän edusti arvoja, joita vastaan esimerkiksi Gambiassa taistellaan tällä hetkellä. Hän oli autokraattinen hallitsija, joka antoi itselleen laajennetut valtaoikeudet, joka edusti poliittista repressiota ja rikollisuutta mukaan lukien toisinajattelijoiden ja merkittävien vastustajien murhat.

Gambian ”presidentti” Yahya Jammeh on tehnyt perustuslaista ja rule of law -hallinnosta kaukaisen utooppisen tavoitteen murhauttamalla kylmäverisesti poliittiset vastustajansa ja kriitikkonsa. Jammeh on tehnyt selväksi, että häntä ei voi siirtää paikaltaan vaaleissa. Gambian hallinto häilyy usein kenialaisen median taustalla – kuvaavaa on, että hänen kuolemanpartionsa nimi on Black Black Boys ja sen nähdään usein olevan Gambian kansaa vastaan. Vastustajiksi hän kokee kaikki koulupojista mediaan, kuten Independent-sanomalehden.

Jomo Kenyatta oli läpikotaisin korruptoitunut henkilö, ja hän piti yllä tiukkaa kontrollia Kenian julkisessa elämässä. Uhuru Kenyattan omaisuuden on sanottu olevan 350 miljoonaa puntaa ja myös tämä on huolestuttavaa maan tulevaisuuden kannalta: laillistetaanko tämän presidentinvalinnan myötä laittomuudet?

Tuleeko Kenyattasta tehokas presidentti, jos hän ei voi vierailla kahdella Kenian kannalta tärkeällä toiminta-alueella, Euroopassa ja Yhdysvalloissa? Afrikassa, Lähi-idässä ja Kauko-Idässä ongelmia tuskin tulee, mutta kahdella Kenian tulevaisuuden kannalta olennaisella mantereella mitä luultavimmin tulee.

Africa Centre for Open Governance on perustanut kolmen tuomarin ryhmän selvittämään vaalien laskuprosessia. Isaac Lenaola, David Majanja ja Weldon Korir selvittävät kuuden päivän aikana tapahtuvan laskuprosessin laillisuutta.

Maa omiin käsiin

Philo Ikonya on kirjailija ja Kenian PEN-keskuksen puheenjohtaja, joka on häneen kohdistuvasta uhkasta huolimatta jatkanut työtään demokratian, sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolesta.

Ikonya tuli tunnetuksi säkkiin pukeutuneena aktivistina, joka kritisoi ahkerasti maassaan tapahtuneita väärinkäytöksiä, erityisesti korruptiota. Kun oleminen Keniassa kävi liian vaaralliseksi, Ikonya siirtyi kirjailijoiden sananvapausjärjestö PENin turvakaupunkikirjailijaksi Osloon.

Ikonya on ollut huolissaan erityisesti korruptiosta maassaan. Facebook-sivullaan hän on kommentoitunut Moin hallinnon aikana hyvin verkottuneiden liikemiesten ja poliitikkojen kesken jaetun Kisinen merenkulkupuiston myyntiä. Kriitikkojen mukaan samalla on kaupan 1,4 miljardin arvosta Kenian julkista omaisuutta. Kisinen merenkulkupuisto on listattu Kenian kansallispuistoksi vuodesta 1973 lähtien.

– Emme ole perineet maata esi-isiltämme, olemme lainanneet sen lapsiltamme”. Kenian merenkulkupuiston arvoa ei voi mitata maallisessa rahassa. On sääli, että on niin paljon kenialaisia, jotka eivät edes tiedä tästä eliitin rantahuvittelupaikasta. Niin paljon omaisuutta on siirtynyt käsistä toisille poliittisesti. Meidän on saatava takaisin oma maamme, sanoo Ikonya.