Keywords:
Keräys kannattaa
Kannattajakorttien keräys on käynyt kuumana SKP:ssä läpi kesän sekä alkavan syksyn, ja toverit ympäri maan ovat suunnanneet ahkerin askelein turuille sekä toreille allekirjoituksia haalimaan.
Helsingin päässä yksi tunnollisimpia kerääjiä on ollut puolueen pitkäaikainen aktiivi Reijo Rinne, joka toimii myös kaupunkinsa piirijärjestön sihteerinä.
– Aloitin SKP:ssä muistaakseni vuonna 1971 ja jatkoin aina vuoteen 1985 saakka. Välissä oli töistä sekä lapsista seuranneita kiireellisempiä vuosia, jotka estivät aktiivisemman puuhaamisen ja tulin uudestaan mukaan joskus 2010-luvun paikkeilla, Reijo muistelee.
Nyt jo 71-vuotias mies ei osoita edelleenkään lannistumisen merkkejä.
– Teoreettinen yhteiskunnan analyysi on aika keskeinen motivaattori siinä, miksi yhä jaksaa painaa. Sekin on tietysti oleellinen asia, että SKP on ainoa vakavasti otettava marxilaisuuteen nojaava puolue Suomessa ja siltä pohjalta näitä duuneja pitää tehdä, Reijo miettii.
Uskoa ainakin ilmeisesti yhä piisaa, tai ehkä kyse on sittenkin jostain muusta.
– Joku voi sanoa, että uskoa, joku voi sanoa, että analyysiä, hän muistuttaa.
– Idässä on yleensä suotuisampi asenne, kuten nyt vaikkapa Kontulassa.
Toveri tunnistaa toverin
Reijo tovereineen on organisoinut kannattajakorttien keräyskampanjaa Helsingissä, jossa on ehditty kiertämään jo lukuisia kaupunginosia ja monta reissua on myös vielä edessäpäin.
– Kyllä me pyritään kaikissa kaupunginosissa käymään. Etupäässä tietysti sellaisissa, missä on työväenluokkaisempaa asutuskantaa kuin esimerkiksi Eirassa tai Munkkiniemessä, naurahtaa Reijo.
Kaupunginosien väliset erot näkyvät myös ihmisten asenteissa.
– Idässä on yleensä suotuisampi asenne, kuten nyt vaikkapa Kontulassa. Sellaisissa paikoissa, joissa on paljon pienituloista väkeä sekä kaupungin vuokrataloja, niin kyllä niissä se suhtautuminen meihin on positiivisempaa ja kannattajakorttien kertymä parempaa, hän lisää.
Vaikka viime vuosina ikävän monien tulotasoltaan heikommassa asemassa olevien ihmisten kannatus on saattanut valua vastaavasti myös äärioikeiston laariin, ei onneksi ainakaan maininnanarvoista persuilua ole lähiöissä kuitenkaan tullut vastaan.
– Joka paikassahan sitä hieman tulee, jos 500 ihmistä kulkee ohi, niin aina muutama öyhöttäjä on joukossa. En mä nyt ainakaan erityisesti ole törmännyt sellaisiin ilmiöihin ja toivottavasti en törmääkään, mutta aina ajoittain tulee näitä ”menkää Siperiaan” -kommentteja, Reijo kertoo.
Toivoa yhteisistä tavoitteista
Vaikka kommunismi sanana saattaa edelleen aiheuttaa osassa kaduntallaajista pelonsekaisia tuntemuksia, ovat SKP:n ajamat asiat siitä huolimatta usein lähellä heidänkin sydämiään.
– Hirveän suurella osalla ihmisistä on samanlaiset käsitykset siitä, mikä on tavallaan hyvää tai huonoa, mutta valitettavasti lähiaikojen historia- ja oikeistomedian jatkuva antikommunistinen rummutus vaikuttaa heidän käsityksiinsä puolueestamme, Reijo harmittelee.
Tässä kyseisessä, osittain paradoksaalisessakin tilanteessa on kuitenkin myös peiliinkatsomisen paikka.
– Yksi asia, mitä kaipaisin, olisi se, että puolueen oma viestintä esimerkiksi somessa ja tietysti Tiedonantajassa olisi hieman kansankielisempää. Luulen, että meillä on välillä taipumusta puhua sellaista kieltä, että tavalliset ihmiset eivät yksinkertaisesti ymmärrä sitä, pohtii Reijo.
Toisaalta, kun maailman mallia seuraa, niin vaikka punaisuus pelottaakin, se selvästi myös puhuttelee ja kiinnostaa nyt ihmisiä uudella tavalla.
– Kansainvälisellä tasolla maailmantilaan ja -järjestelmään liittyvät huolet ovat saaneet aikaan sen, että kommunismista ja marxilaisuudesta puhutaan taas, Reijo pähkäilee.
– Joskus ihmisillä on mielessä isompia ja koko yhteiskuntaa koskevia juttuja. Joskus mielessä on ihan, että hitto kun tuo meidän terveysasema lopetetaan.
Myös Podemoksen sekä Bernie Sandersin kaltaisilla ilmiöillä lienee ollut oma vaikutuksensa asiaan.
– Vaikka Hesari ja muut valtamediat niitä kykynsä mukaan mollaavatkin, niin kyllä se heidän viestinsä on kantanut myös tänne, hän lisää.
Millaisia politiikkaan liittyviä murheita sitten nousee eniten esille suomalaisten kadunkulkijoiden suusta?
– Joskus ihmisillä on mielessä isompia ja koko yhteiskuntaa koskevia juttuja. Joskus mielessä on ihan, että hitto kun tuo meidän terveysasema lopetetaan, Reijo kuvailee.
– Myös tuo HX-hävittäjähanke ihmetyttää, kuinka on mahdollista, että 10 miljardia heitetään siihen, mutta sitten hoitajat eivät saa koronalisää ja niin edelleen. Viimeaikaisista jutuista se on ainakin ollut sellainen, joka nousee esille melkein kaikissa keskusteluissa, hän jatkaa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Asenneilmapiiri kannabista kohtaan on muuttunut suotuisampaan suuntaan, mutta keskustelua varjostaa mielikuviin pohjaavat argumentit tai puhdas tietämättömyys. Dekriminalisaatioon tai laillistamiseen voisi suuntaa saada esimerkiksi keväällä päihdepolitiikkaansa uudistaneesta Saksasta. Tiedonantajan haastattelussa SKY ry:n puheenjohtaja Mika Luoma-aho.
Ikonisen näyttelijän Anneli Saulin uskomattomasta elämästä kertova dokumenttielokuva Annelin aika sai ensimmäiset silmäparinsa alkuvuodesta järjestetyillä DocPoint–festivaaleilla saaden yleisöltään lämpimän vastaanoton.
Syksyllä laajempaan levitykseen tulevan dokumentin ohjannut Saara Cantell on erityisen ilahtunut nuorilta tulleesta palautteesta.
Palefacen uudessa Autofiktio-albumissa yhdistyy omaelämänkerrallisuus ja storytelling-räpin parhaat perinteet. Lue Tiedonantajan vappuhaastattelusta, millaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin rap-artisti pureutuu uusimmalla levyllään. Lisäksi lukijoille on tarjolla Palefacen vappusoittolista!
- 1 / 4
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.