Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Kielten opetuksesta karsitaan – pärjätäänkö työelämässä?
16.08.2017 - 09:30
Kielitaitoa tarvitaan monilla aloilla ja kaikenlaisissa työtehtävissä, niin akateemisella kuin ammatillisellakin puolella. Huolestuttavaa on, että ammatillisessa koulutuksessa erityisesti toisella asteella kieltenopetusta on jatkuvasti vähennetty. Kansainvälistyvässä maailmassa kielitaidon merkitys on kasvavassa roolissa.
On tärkeää, että opiskelijat saavat tarpeellisen määrän ammattialaansa liittyvää kielenkäytön opetusta. Muun muassa energia-alalla kielitaitoisista ammattilaisista on pulaa.
Kielitaidon merkitys kasvaa
Lähiopetustuntien määrä alkaa Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n puheenjohtaja Sanna Karppasen mukaan olla karsimisten jälkeen jo liian pieni hyvään oppimiseen.
– Meiltä viedään yhä enemmän tuotteiden lisäksi palveluita. Kielitaidon merkitys on alati kasvavassa roolissa maailmassa, johon valmistamme opiskelijoita yhä pienemmin kielenopetusmäärin. Englannin kielen taito ei ole enää kielitaito, se on kansalaistaito. Monilla aloilla tarvitaan myös muiden kielten osaamista, kuvaa Karppanen tilannetta.
Kielitaidottomuus voi olla työturvallisuusriski.
Esimerkiksi Energiateollisuus ry:n tekemän kyselyn mukaan 59 % energia-alan yrityksistä ilmoitti rekrytointivaikeuksista viime vuoden aikana. Suomalaiset yritykset ovat hyvän osaamisen vuoksi saaneet napattua projekteja myös ulkomaalaisilta kilpailijoilta. Kielitaidon merkitys korostuu etenkin haastavissa projekteissa, joissa on osapuolia eri yrityksistä ja maista.
Toisaalta kielitaidottomuus voi olla suorastaan työturvallisuusriski.
– Olemme todella huolestuneita erityisesti ammatillisen toisen asteen kieltenopetuksen tilanteesta. Tunteja on vähennetty ja opetusta siirretty pois päteviltä kieltenopettajilta. Energia-alan esimerkki osoittaa, että kielitaitoa tarvitaan kaikenlaisissa ammateissa, sanoo Sanna Karppanen.
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.