Kiina huolissaan TTIP-sopimuksesta
Kiina suhtautuu avoimesti neuvottelujen alla oleviin TTIP- ja TPP-vapaakauppasopimuksiin. Zhang Yansheng, Kiinan kansallisen kehityksen akateemisen komitean johtaja, pitää TTIP-sopimusta kuitenkin usealla tavalla ongelmallisena. – Miten kyseinen sopimus tulee pitkällä tähtäyksellä vaikuttamaan kansainvälisen talouden ja kaupan sääntöihin? Korvaako se jossain vaiheessa Maailmankauppajärjestö WTO:n? pohtii Zhang. Toisaalta TTIP ei huomioi kehittyvien maiden intressejä vaan päinvastoin uhkaa ajaa kehittyvät maat entistä marginaalisempaan asemaan. Lisäksi vaikka TTIP voisi tuoda lisätuloja EU:lle ja Yhdysvalloille, jättää se sivuraiteelle Kiinan ja muut sopimuksen ulkopuoliset maat. Tämä merkitsee Zhangin mielestä maailmankaupan epätasapainoa ja menetyksiä kyseisille maille. TTIP korvaa monenkeskisen ja –tasoisen yhteistyön niin kehittyneiden kuin kehittyvien maiden välillä keskitetyllä, rikkaiden maiden keskinäisellä sopimuksella, joka lopulta haittaa myös EU-jäsenmaiden kehitystä.
Sopimuksesta haittaa Kiinan ja EU:n suhteille
Zhang huomauttaa, että maailmankaupan tasolla TTIP-sopimus tulee kasvattamaan Yhdysvaltain roolia keskeisimpänä toimijana. Eniten kehityksestä kärsii Kiina. – Toisaalta TTIP lisää Kiinan ja Yhdysvaltain talouksien välisiä jännitteitä, mutta vaikeuttaa myös Kiinan ja Euroopan taloudellista yhteistyötä. Sopimus vähintäänkin kasvattaa Kiinan ja EU:n välisen talousyhteistyön kustannuksia ja pakottaa Kiinan hakemaan kauppakumppaneita muualta maailmasta, arvioi Zhang.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.