Kilpailukykysopimus kurittaa sairaalan henkilökuntaa
Maamme vanhin keskussairaala, Joensuussa sijaitseva Pohjois-Karjalan keskussairaala PKKS, on ollut useita vuosia Suomen tuottavin. Sairaalan käyttömestari Martti Vaskonen huomauttaa, ettei saavutus ole millään mittarilla huono.
– Siksi tuntuu väärältä kovalla tohinalla tehty kilpailukykysopimus. Kiky-sopimuksella jäädytettiin palkat, siirrettiin työnantajamaksuja työntekijöille, pidennettiin työaikaa ja kaiken lisäksi vähennettiin 30 % lomarahaa julkisen sektorin työntekijöiltä, listaa Vaskonen.
Hänen mukaansa on väärin, että hyvästä tuloksesta sairaalan henkilökuntaa ja koko julkista sektoria rangaistaan työehtojen heikentämisellä.
– Vastineeksi heikennyksille työmarkkinajärjestöt ja hallitus tarjoilevat samaa sanahelinää, joka on tukkinut korvat jo kaksikymmentä vuotta: että ne toisivat lisää työpaikkoja, lisää kasvua, lisää vientiä, lisää investointeja ja lisää ostovoimaa. Uskoo ken tahtoo. Usko on erityisen lujilla niillä, jotka pyrkivät kokoaikaisiin työsuhteisiin tai selviämään pakollisista menoista pätkä- ja matalapalkkaisissa töissä.
Työajan pidentäminen virhe
Kiky-sopimus lujittaa niin sanottuja rakenteellisia uudistuksia, joilla toteutetaan mittavaa tulonsiirtoa ansiotuloista pääomatulojen piiriin.
Muutamia vuosikymmeniä aikaisemmin kansantulo jakautui siten, että ansiotulot muodostivat siitä kolme neljäsosaa ja pääomatulot yhden neljäsosan.
Pääomatulot ovat ylittäneet ansiotulojen osuuden, eli ovat yli puolet vuosittaisesta kansantulosta.
Vaskonen toteaa, miten toistuvien “rakenteellisten uudistusten” seurauksena pääomatulot ovat ylittäneet ansiotulojen osuuden, eli ovat yli puolet vuosittaisesta kansantulosta. Kun samaan aikaan on tehty sallituksi pääomatuloihin liittyvä systemaattinen veronkierto, ei ole ihme että julkiset palvelut näyttävät kalliilta.
– Terveys-, hoiva- ja tukipalveluissa ei pystytä nostamaan työn tuottavuutta siinä määrin kuin teollisuudessa, jossa robotit paiskivat töitä vuorokaudet ympäriinsä uupumatta. Ihmisten kanssa on toisin. Siksi on suuri virhe pidentää työaikaa, kun työperäiset sairaudet johtavat ennenaikaiseen eläköitymiseen ja vajaatyökykyisyyteen nykyiselläkin työtahdilla.
Vaskonen muistuttaa, että edellisen työministerin, SAK:n puheenjohtajana toimineen Lauri Ihalaisen (SDP) toimesta poistettiin osa-aikalisäjärjestelmä sekä heikennettiin vuorotteluvapaan järjestelmää. Järjestelmät tekivät mahdolliseksi vapaaehtoisen kevennyksen pitkällä työuralla ja antoivat nuorille mahdollisuuden hankkia työkokemusta.
Kiky purettava
Vaskosen mielestä kiky-sopimus tulisi purkaa tai vähintään käyttää sopimuksen vaatima työajan pidennys työhyvinvoinnin edistämiseen ja työpaikkaliikuntaan, kuten esimerkiksi Juuan kunta on päättänyt.
– Tämä malli on hyvä ja kannatettava myös Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymässä, 6 500 työntekijän Siun sotessa toteutettavaksi. Esitän, että Ilkka Pirskanen Siun soten toimitusjohtajana tukee henkilökunnan jaksamista ja lähtee ennakkoluulottomasti vastaavan hankkeen vetäjäksi.
Kirjoittajan artikkelit
SKP vietti kymmenen vuotta sitten vappua tunnuksella Irti porvareista! Taiteilija Jani Leinonen suunnitteli SKP:lle tuolloin vapputunnuksen, jossa ilmassa oleva nyrkki viestii kapinasta, uhmasta, yhtenäisyydestä ja voimasta.
Katso lehden sisällys ja tilaa Tiedonantaja!
- ‹ edellinen
- 2 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.