Kilpailukykysopimus kurittaa sairaalan henkilökuntaa
Maamme vanhin keskussairaala, Joensuussa sijaitseva Pohjois-Karjalan keskussairaala PKKS, on ollut useita vuosia Suomen tuottavin. Sairaalan käyttömestari Martti Vaskonen huomauttaa, ettei saavutus ole millään mittarilla huono.
– Siksi tuntuu väärältä kovalla tohinalla tehty kilpailukykysopimus. Kiky-sopimuksella jäädytettiin palkat, siirrettiin työnantajamaksuja työntekijöille, pidennettiin työaikaa ja kaiken lisäksi vähennettiin 30 % lomarahaa julkisen sektorin työntekijöiltä, listaa Vaskonen.
Hänen mukaansa on väärin, että hyvästä tuloksesta sairaalan henkilökuntaa ja koko julkista sektoria rangaistaan työehtojen heikentämisellä.
– Vastineeksi heikennyksille työmarkkinajärjestöt ja hallitus tarjoilevat samaa sanahelinää, joka on tukkinut korvat jo kaksikymmentä vuotta: että ne toisivat lisää työpaikkoja, lisää kasvua, lisää vientiä, lisää investointeja ja lisää ostovoimaa. Uskoo ken tahtoo. Usko on erityisen lujilla niillä, jotka pyrkivät kokoaikaisiin työsuhteisiin tai selviämään pakollisista menoista pätkä- ja matalapalkkaisissa töissä.
Työajan pidentäminen virhe
Kiky-sopimus lujittaa niin sanottuja rakenteellisia uudistuksia, joilla toteutetaan mittavaa tulonsiirtoa ansiotuloista pääomatulojen piiriin.
Muutamia vuosikymmeniä aikaisemmin kansantulo jakautui siten, että ansiotulot muodostivat siitä kolme neljäsosaa ja pääomatulot yhden neljäsosan.
Pääomatulot ovat ylittäneet ansiotulojen osuuden, eli ovat yli puolet vuosittaisesta kansantulosta.
Vaskonen toteaa, miten toistuvien “rakenteellisten uudistusten” seurauksena pääomatulot ovat ylittäneet ansiotulojen osuuden, eli ovat yli puolet vuosittaisesta kansantulosta. Kun samaan aikaan on tehty sallituksi pääomatuloihin liittyvä systemaattinen veronkierto, ei ole ihme että julkiset palvelut näyttävät kalliilta.
– Terveys-, hoiva- ja tukipalveluissa ei pystytä nostamaan työn tuottavuutta siinä määrin kuin teollisuudessa, jossa robotit paiskivat töitä vuorokaudet ympäriinsä uupumatta. Ihmisten kanssa on toisin. Siksi on suuri virhe pidentää työaikaa, kun työperäiset sairaudet johtavat ennenaikaiseen eläköitymiseen ja vajaatyökykyisyyteen nykyiselläkin työtahdilla.
Vaskonen muistuttaa, että edellisen työministerin, SAK:n puheenjohtajana toimineen Lauri Ihalaisen (SDP) toimesta poistettiin osa-aikalisäjärjestelmä sekä heikennettiin vuorotteluvapaan järjestelmää. Järjestelmät tekivät mahdolliseksi vapaaehtoisen kevennyksen pitkällä työuralla ja antoivat nuorille mahdollisuuden hankkia työkokemusta.
Kiky purettava
Vaskosen mielestä kiky-sopimus tulisi purkaa tai vähintään käyttää sopimuksen vaatima työajan pidennys työhyvinvoinnin edistämiseen ja työpaikkaliikuntaan, kuten esimerkiksi Juuan kunta on päättänyt.
– Tämä malli on hyvä ja kannatettava myös Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymässä, 6 500 työntekijän Siun sotessa toteutettavaksi. Esitän, että Ilkka Pirskanen Siun soten toimitusjohtajana tukee henkilökunnan jaksamista ja lähtee ennakkoluulottomasti vastaavan hankkeen vetäjäksi.
Kirjoittajan artikkelit
Tiedonantaja Festival will once again bring together activists, researchers, politicians, artists and international guests from different fields to look for alternative ways out of wars, environmental crises and media biases. The programme includes debates, presentations, workshops and of course culture and music! The festival will take place over one weekend at the Myyräncolo cultural centre in Vantaa's Myyrmäki, Finland.
Katso täältä printtilehden numero 07/2024 juttusisältö ja tilaa Tiedonantaja!
- ‹ edellinen
- 2 / 328
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.