Rauhan ja palestiinalaisten oikeuksien puolesta järjestetään mielenosoitus viikonloppuna Helsingissä. Myös asekauppaa Israelin kanssa vaaditaan lopetettavaksi.
Kolme neljästä sairaanhoitajasta tekee lääkärin töitä
Noin puolet potilastyötä tekevistä sairaanhoitajista suorittaa vähintään viikoittain lääkärin töiksi katsottuja tehtäviä. Eniten sairaanhoitajia kuormittavat työmäärä ja henkilöstön riittämättömyys, mutta suurin osa tuntee ylpeyttä ammatistaan.
Kolme neljästä potilastyötä tekevästä sairaanhoitajasta kertoo tekevänsä vähintään muutaman kerran kuukaudessa töitä, joiden katsotaan kuuluvan lääkärille. Noin kolmasosa tekee lääkärin töitä viikoittain ja viidennes päivittäin. Lääkäreille kuuluvia töitä ovat mm. lähetteet, lääkelistojen päivittäminen ja laboratoriotulosten tulkinta.
Tämä selviää Sairaanhoitajaliiton laajasta kyselystä, johon vastasi yli 1 600 välittömässä asiakas- ja potilastyössä työskentelevää liiton jäsentä.
Kyselyyn vastanneista vain 10 prosenttia oli sitä mieltä, että he ehtivät tekemään työnsä laadukkaasti ja turvallisesti työajalla.
Lääkärin töiden lisäksi yli puolet kertoi tekevänsä viikoittain laitoshuoltajan tehtäviä, joista vastaajat mainitsivat muun muassa siivoamisen, pyykkien pesemisen ja roskien viennin. Suurin osa vastaajista kertoi tekevänsä myös osastosihteerille kuuluvia tehtäviä säännöllisesti.
– Olemme vaarallisella ja kestämättömällä tiellä, kun sairaanhoitajat tekevät vääriä töitä. Se on kaikki pois varsinaisesta potilastyöstä. Lisäksi se, kenen työpanosta käytetään mihinkin tehtävään, on merkittävä taloudellinen kysymys. Järkevää työnjakoa pitäisi miettiä organisaatioissa etenkin nyt sote-uudistuksen kynnyksellä, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.
Kyselyyn vastanneista vain 10 prosenttia oli sitä mieltä, että he ehtivät tekemään työnsä laadukkaasti ja turvallisesti työajalla. Eniten vastaajat kokevat kuormitusta työmäärästä ja henkilöstön riittämättömyydestä.
Kirjoittajan artikkelit
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.