Kommunisteilla oma ehdokaslista Vaasassa
Vaasassa Vasemmistoliitto torjui Suomen kommunistisen puolueen vaaliliittoesityksen, ja SDP:n sisällä käytiin keskustelu puolueen omien jäsenten ehdotuksesta ottaa SKP:n jäseniä sitoutumattomina puolueen listalle. Keskustelu ei tuottanut tulosta.
Tapio Hakalan mukaan poikkeuksellinen tilanne aiheutti sen, että lehtikirjoittelussa kommunistit saivat poikkeuksellisen paljon julkisuutta. Nyt kommunistit asettivat oman ehdokaslistan. Ehdokkaina ovat Hakalan lisäksi Heli Pohjanhovi sekä Reino Kolmonen.
Vasemmiston yhdistettävä voimansa
Kommunistit Vaasassa vaativat hyvinvointi yhteiskunnan alasajon lopettamista. On torjuttava yhteiskunnan julkisten palvelujen myyminen voittoa tavoitteleville yrityksille.
"Vaasassa näkyy hyvin, miten on muodostunut johtavien virkamiesten- ja oikeiston poliitikkojen suppea ryhmä, joka ajaa elinkeinoelämän etuja vaasalaisten asuin ympäristön ja palvelujen kustannuksella."
Johtopäätös on Hakalan mielestä selvä.
– Vasemmiston on yhdistettävä voimansa. Meitä yhdistäviä asioita on enemmän. Ja niitä ovat työväestön, työttömien ja vähävaraisten oikeudet. Vaasassa näkyy hyvin, miten on muodostunut johtavien virkamiesten- ja oikeiston poliitikkojen suppea ryhmä, joka ajaa elinkeinoelämän etuja vaasalaisten asuin ympäristön ja palvelujen kustannuksella. Itsestään selvyyksiä eivät ole lähellä olevat koulut, terveys- ja sosiaalipalvelut eivätkä kirjastopalvelut. Rakentamisen älytön keskittäminen vie tilaa ulkoilu- ja liikunta- palveluilta, esimerkkinä entinen raviradan alue, mistä olisi pitänyt rakentaa liikuntapuisto, mutta rakennusfirmojen edut menivät edelle.
Hakala korostaa, että Vaasan kaupunginvaltuusto ja lautakunnat ovat tämän suppean ryhmän manipuloinnin ja ohjauksen kohteena.
– Aivan hyvin voidaan kysyä toteutuuko kunnallinen demokratia Vaasassa. Sananvapauden Vaasassa voi unohtaa, kommunistit ovat selkeän syrjinnän kohteena mediassa, toteaa Hakala.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.