Kontula juhlii läpi vuoden
Maaliskuun 18. päivä tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun itähelsinkiläisen Kontulan asuinalueen perustamisasiakirja muurattiin siirtolohkareeseen Porttitien metsikköön. Juhlapäivän kunniaksi Kontulan ostoskeskuksessa oli kahvitarjoilu ja paikalla esiintyi Jussi Raittinen.
50-vuotiasta Kontulaa juhlistetaan tämän vuoden aikana kymmenillä tapahtumilla. Luvassa on muun muassa festareita, taide- ja valokuvanäyttelyitä, yhteisötaideteoksia, kulttuurien viikonloppu ja ylipormestarin asukasilta. Elokuussa järjestetään jo yhdennentoista kerran Itä-Helsingin suurimmaksi kulttuuritapahtumaksi muodostunut KontuFestari. Kaikkiin juhlavuoden tapahtumiin on vapaa pääsy.
Ongelmalähiön leima
1960-luvulla Helsinki kärsi valtavasta asuntopulasta. Kaupunki käynnisti tuolloin historiansa suurimman asuintalojen aluerakentamisen, ja Kontula kohosi muutamassa vuodessa mäntyiselle hiekkakankaalle. Ensimmäiset asukkaat muuttivat nopeasti valmistuneisiin elementtitaloihin loppuvuonna 1964. Aikoinaan yli 20 000 asukkaan Kontula oli Suomen suurin lähiö.
Kontula sai jo varhain osakseen ongelmalähiön leiman. Muun muassa päihteiden käyttöön ja nuorten jengiytymiseen yhdistettyjä ongelmia alueella oli, mutta niitä tapasi media myös liioitella. Kontula nostettiin usein esimerkiksi, kun lähiöistä tai sosiaalisista ongelmista kirjoitettiin yleisesti.
Pitkään kestänyt palveluiden ja infrastruktuurin keskeneräisyys kurjistivat osaltaan Kontulan kuvaa. Palvelut kuitenkin paranivat merkittävästi, kun vuonna 1967 valmistui ostoskeskus ja vuonna 1975 kirjasto ja nuorisotalo. Metroverkko ulotettiin Kontulaan vuonna 1986, mikä paransi yhteyksiä Itäkeskukseen ja kantakaupunkiin.
1990-luvun lama iski erityisen rankasti Kontulaan, jossa oli paljon matalapalkka-alojen työntekijöitä. Muutaman prosentin työttömyysaste nousi parissa vuodessa yli 20 prosenttiin, eikä se vieläkään ole laskenut takaisin muun Helsingin tasolle.
Mainettaan parempi
Harva kontulalainen tunnistaa kotiseutuaan lähiökurjuuden kuvauksista.
– Munkkiniemestä Kallion kautta Kontulaan muuttaneena voin vain ihmetellä ihmisten ennakkoluuloja kaunista, vanhaa lähiötä kohtaan, sanoo Marikki Patrikka.
– Oikeasti Kontula on ihanan yhteisöllinen asuinalue, jossa tunnetaan vielä aitoa kaupunginosaylpeyttä ja välitetään naapureista, hän lisää.
Vuonna 2006 Suomen kotiseutuliitto valitsi Kontulan vuoden kaupunginosaksi.
Kontulan juhlavuoden ohjelma: www.mellunkyla.fi
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.