Korkeakouluopiskelijat sinnittelevät
Tuoreessa tutkimuksessa on tarkasteltu päätoimisesti korkeakouluissa opiskelevien toimeentuloa.
Vastauksista käy ilmi, että kuukausitasolla rahaa on käytettävissä kaiken kaikkiaan keskimäärin lähes 900 euroa. Tärkein tulonlähde on Kelan opintotuki, mutta toimeentulon lisää haetaan eri lähteistä. Menoista suuri osa koostuu asumisen kustannuksista.
Opintolainaa nostaa hieman yli puolet opiskelijoista. Suurimman menoerän muodostavat asuminen ja ruoka. Lainaa otetaan keskimäärin 7000 euroa.
Vastaajista lähes puolet ilmoittaa tekevänsä töitä. Keskiarvotienesti kuukaudessa liikkuu reilussa kuudessasadassa eurossa.
Muuta tuloa saadaan saadaan vanhemmilta tai sukulaisilta.
Opintolainapainotteisuudesta eroon
Moni vastaajista toivoisi opintotukijärjestelmään parannusta. Erityisesti opintolainapainotteisuutta tulisi minimoida ja vastaavasti tulorajaa korottaa. Myös opiskelijan hyvinvointi ja jaksaminen huolettavat. Järjestelmää kritisoidaan siitä, että itsensä kehittämistä ei tueta tarpeeksi.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
SKP vietti kymmenen vuotta sitten vappua tunnuksella Irti porvareista! Taiteilija Jani Leinonen suunnitteli SKP:lle tuolloin vapputunnuksen, jossa ilmassa oleva nyrkki viestii kapinasta, uhmasta, yhtenäisyydestä ja voimasta.
Katso lehden sisällys ja tilaa Tiedonantaja!
- 1 / 329
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.
SKP:n rauhanryhmän aktiivi Mervi Grönfors ei niele militaristista selittelyä siitä, että aseet takaisivat turvallisuuden. Hänen mukaansa koko Euroopan keskustelua leimaa vaikeneminen aseiden rumasta kääntöpuolesta. Grönfors peräänkuuluttaa järjen ääntä, rauhanpolitiikkaa ja inhimillisiä ratkaisuja – ei lisää panssareita, ei pelon propagandaa.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.