Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Koronakriisiin rahat rikkailta

    Pääkirjoitukset
    Avainsanat: kuntatalous, terveydenhuolto, vappu, korona
    23.4.2020 - 10:28
    Petra Packalén
    Pääkirjoitus Tiedonantaja Petra Packalén kommunismi sosialismi työväenluokka työväenlehti

    Suomella on varaa hoitaa koronakriisi, kun rahat siihen otetaan oikeista paikoista. Valtion ja kuntien rooli on vain korostunut epidemian edetessä ja vapaiden markkinoiden nimeen vannovat huutavat nurinkurisesti valtiota apuun. Viime vuosikymmenien jatkuvat leikkaukset kuntapalveluista näkyvät nyt terveyskriisinä, jota ei voi ratkaista ilman tuntuvaa ja nopeaa tukea kuntien talouteen.

    Tällä hetkellä hallituksen kunnille lupaama lisärahoitus on riittämätön. Se tulee vähintäänkin kaksinkertaistaa jo ennen kesää. Lisäksi tarvitaan rahoitusta kunta-alan palkkojen korottamiseen ja etulinjassa epidemiaa torjuvien koronalisään. Valtion toimesta on taattava, että kehitteillä olevia rokotteita ja lääkkeitä tulee maksutta tai edullisesti jokaisen saataville.

    Tällä hetkellä hallituksen kunnille lupaama lisärahoitus on riittämätön.

    Kaikkeen tähän on rahaa, kun se otetaan sieltä, missä sitä on. Julkista taloutta voidaan vahvistaa rikkaita verottamalla, sillä pääomien verotuksessa olemme edelleen jopa EU:n keskitason alapuolella. Suomessa ei siis missään nimessä veroteta liikaa sieltä, mihin rahaa on kasaantunut isoja määriä. Sellaista puhetapaa toki herrat haluavat ylläpitää.

    Kuntien tulee myös saada oikeus verottaa pääomia suoraan. Varsinkin tilanteessa, jossa lähinnä vain valtiolla on pääsy verottamaan kasaantuneita pääomia, mutta joka samanaikaisesti kuristaa kuntia hengiltä leikkauksilla. Tällaiset uudistukset verotukseen koskisivat vain pientä ja pienemmälläkin varallisuudella hyvin toimeentulevaa kansanosaa.

    Osansa varoja kriisin hoitoon toisi myös HX-hävittäjähankinnoista luopuminen. Hävittäjämiljardit on otettava kokonaisuudessaan hyötykäyttöön, eikä vain siirtää hankintaa eteenpäin. Koronakriisillä tulee olemaan vaikutuksia maamme talouteen vielä pitkään. Meillä on edessämme maailmanlama. Arviolta 25-30 miljardin elinkaarikustannukset hävittäjistä tulevat myös lähivuosina parempaan tarpeeseen esimerkiksi terveydenhoidossa ja työttömyyden ehkäisyssä.

    Koronakriisin ratkaiseminen ja uusien kriisien ehkäiseminen edellyttää nykyisen talous- ja valtajärjestelmän, kapitalismin, perusteellista muuttamista. Se tarkoittaa muun muassa koko yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisten alojen yhteiskunnallista omistusta, demokratian ulottamista talouden alalle, omavaraisuuden ja paikallistalouden vahvistamista, työn uudelleenjakamista työaikaa lyhentämällä ja kunnollisen perusturvan takaamista kaikille.

    Taistelevaa vappua

    Työväen juhlaa vietetään tänä vuonna historiallisen erilaisella tavalla. Punaliput eivät liehu marsseilla ensimmäistä kertaa lähes sataan vuoteen. Lapuan liikkeen myötä 1930-luvulla työväen vapputapahtumien järjestämistä hankaloitettiin ja vuonna 1934 punalippujen käyttö kiellettiin lailla kokonaan. Talvisodan jälkeen ne saatiin ottaa jälleen käyttöön.

    Tällä kertaa syynä ei onneksi ole punalippujen kielto, vaikka aina on muistettava historian tapa toistaa itseään. Nyt punaliput liehuvat suoraan ihmisten koteihin netin välityksellä ja erilaisia vapun livestriimejä on luvassa useampiakin. Tiedonantaja on mukana historiallisessa vappulähetyksessä Suomen kommunistisen puolueen ja Kommunistinuorten kanssa.

    Myös toisen suuren tapahtuman keväiset juhlat siirtyivät koronakriisin myötä syksymmälle. Maailmanlaajuisen työväenliikkeen nousuun ja maamme historiaan paljon vaikuttanut V.I.Lenin täytti 22. huhtikuuta kunnialliset 150 vuotta.

    Leninin perinnön puolustaminen, vaaliminen ja kehittäminen on tärkeää tänäkin päivänä. Se ei tarkoita Leninin tekstien ulkoa opettelua, vaan Leninin ajattelusta ja menetelmistä oppimista. Niiden soveltamista nykypäivän uusliberalismin kyllästämiin olosuhteisiin – ennen muuta kysymysten asettamista yhä uudelleen: mistä on alettava ja mitä on tehtävä?


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Lastenkulttuurin Kevätpäivät Tampereella nostivat esiin alan kasvavan roolin eriarvoistuvassa Suomessa.
    Kulttuuri
    28.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vuoden lastenkulttuuriteko Kulttuurikeskus ARXille

    Lastenkulttuurin Kevätpäivät kokosivat alan ammattilaiset Tampereelle 21.–22.4.

    Suomen kommunistisen puolueen piirit kritisoivat hallituksen militaristista linjaa ja vaativat hyvinvoinnin asettamista turvallisuuspolitiikan perustaksi. Kuva Emma Grönqvist
    Politiikka
    27.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Ydinasekiellon purku ja asevarustelun kasvu uhkaavat hyvinvointia, varoittavat SKP:n piirit

    Kuvassa ammattiyhdistysaktiiveja Roma Prideilla. Italiassa suurimman ammattiliiton CGIL n ja teollisuuden etujärjestön Confindustrian harvinainen yhteisrintama. Kuva G.dallorto CCO 2.5 it
    Ulkomaat
    26.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Italiassa ammattiliitto  ja teollisuuden etujärjestö yhteisrintamassa: Euroopan on muututtava, jotta teollisuus ja työpaikat eivät romahda

    Järjestöt arvioivat, että Orpo Purran kehysriihen päätökset heikentävät kansalaisyhteiskunnan ja julkisten palvelujen toimintakykyä. Kuva Lauri Heikkinen Valtioneuvoston kanslia
    Politiikka
    25.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Järjestöt tyrmäävät kehysriihen: Orpo–Purran talouslinja murentaa kansalaisyhteiskunnan ja julkiset palvelut

    Asiantuntijat arvioivat, että DCA sopimus muuttaisi Suomen ydinasepolitiikkaa ja lisäisi sotilaallisia riskejä. Kuva Andrew Greenwood CCO 0.0
    Uutiset
    24.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Suomen ydinasepolitiikkaa ollaan muuttamassa radikaalisti?

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!