Koulujen Elokuvaviikkoa vietetään lokakuussa
Uusi toiminnallinen Koulujen elokuvaviikko tuo elokuvakasvatusta kouluihin. Tänä syksynä Koulujen elokuvaviikkoa vietetään 3.-7. lokakuuta. Hankkeeseen voivat osallistua kaikki halukkaat koulut ja luokat, sillä kaikki materiaali on vapaasti netissä jokaisen ulottuvilla ja tapahtumapaikkana on pääosin oma koululuokka. Elokuvista järjestetään näytöksiä myös paikallisissa elokuvateattereissa.
Hankkeeseen voivat osallistua kaikki halukkaat koulut ja luokat.
Elokuvakasvatuksellisen teemaviikon aikana oppilaat pääsevät katsomaan ja analysoimaan kotimaisia elokuvaklassikoita, oppimaan elokuvakulttuurista toiminnallisten teematuntien avulla sekä tekemään itse elokuvia. Elokuvaviikon osa-alueet ja tehtävät on rakennettu uuden opetussuunnitelman oppimistavoitteiden mukaisesti. Elokuva-aiheinen teemaviikko myös edistää elokuvan saamista osaksi koulujen opetussuunnitelmaa, kuntien kulttuuriopetussuunnitelmia ja kulttuuripolkuja. Elokuvaviikon sisältö on yhdistettävissä moniin eri oppiaineisiin ja oppimateriaalit ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Elokuvaviikon sisältö on suunniteltu 3. ja 8.-luokille.
Elokuvaviikon lähtökohta on nettisivusto www.elokuvaviikko.fi, joka toimii opettajien ja oppilaiden tukena viikon ajan. Elokuvaviikon elokuvat voi katsoa suoratoistona KAVIn Elokuvapolulla. Elokuvakohtaiset oppimateriaalit löytyvät myös Koulukinon sivuilta.
Koulujen elokuvaviikko on Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema hanke. Elokuvaviikko on toteutettu yhteistyössä Valveen elokuvakoulun, Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI), Koulukino ry:n ja Lastenkulttuurikeskusten verkoston kanssa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Lauri Ylönen tuo uuden äänen Bad Wolvesin raskaaseen soundiin. Uusi versio kappaleesta Say It Again on enemmän kuin musiikkia – se on kohtaaminen. Kulttuuriteollisuus on paketoinut tunteet, Ylösen ääni toimii ja hengittää. Tässä raidassa kuuluu yhteistyön voima.
Brasilian rauhanliikkeen ikoni Socorro Gomes esitti polttavan marxilaisen puheenvuoron Caracasin kansainvälisessä rauhanseminaarissa Venezuelassa (25.7.). Puheessaan rauhanveteraani piirtää maailmankuvan imperialismin väkivallasta, hegemonian murentumisesta ja kansainvälisen solidaarisuuden välttämättömyydestä.
Voiko taide olla vapauttavaa, jos sen rahoitus perustuu sortoon? Elokuvien jakeluyhtiö Mubi on joutunut kansainvälisen taiteilijayhteisön hampaisiin saatuaan 100 miljoonan dollarin sijoituksen Sequoia Capitalilta — pääomasijoittajalta, joka rahoittaa Israelin sotateknologiaa ja hyötyy Gazan kansanmurhasta. Taiteen kentällä käydään nyt luokkataistelua: voiko kulttuuri todella palvella työväenluokkaa ja sorrettuja, jos sen taustalla vaikuttavat globaalin pääoman intressit? Mubin tapaus paljastaa, kuinka kulttuurituotanto kytkeytyy yhä tiukemmin kansainväliseen rahoituslogiikkaan, jossa taide uhkaa muuttua pelkäksi pääoman kulissiksi. Kysymys kuuluu: kenen ääni saa kuulua, ja kenen kustannuksella?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.