Kreikan radikaalin vasemmiston vaihtoehtoa tuettava
Kreikan radikaali vasemmisto – vasemmistokoalitio Syriza ja kommunistit – haastavat 17. kesäkuuta parlamenttivaaleissa Kreikan vanhan poliittisen eliitin. Korruptoituneet ja itselleen etuoikeuksia järjestelleet vanhat eliittipuolueet kuten Kreikan oikeistolainen Uusi demokratia-puolue ja sosiaalidemokraattinen PASOK ovat jo paljastaneet todelliset kasvonsa kaikelle kansalle.
Kreikan poliittinen eliitti on toiminut häikäilemättömästi rahanvallan, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan Unionin kurjistamispolitiikan kumileimasimena ja saattanut kreikkalaiset kansalliseen hätätilaan, massatyöttömyyteen ja kaduille vaatimaan todellista demokratiaa.
Viimeiset kaksi vuotta EU on toiminut yhdessä IMF:n kanssa kaikilla mahdollisilla vaikuttamisen kentillä jotta Kreikkalaisilta vietäisiin mahdollisuus itsenäisyyteen, riippumattomuuteen ja että Kreikka lakkaisi olemasta suvereeni valtio, jossa sen kansa käyttäisi ylintä päättävää valtaa.
Muutos on mahdollista
Oikeisto ja markkinavoimiin sopeutunut vasemmisto niin Kreikassa kuin Suomessa oikeuttaa ja perustelee epädemokraattiset toimenpiteet, työväen luokan oikeuksien polkemisen ja massatyöttömyyteen ja köyhyyteen johtavat leikkauslistat tarpeella vahvistaa ja modernisoida eurooppalaista taloutta. Yhteisen eurooppalaisen talouden uudistaminen on tarkoittanut Euroopan laajuisesti erittäin ankaraa talouskuria joka on kohdistunut suuryritysten ja bisneksen sijaan ankarimmin ihan tavallisiin ihmisiin perusturvan kurjistamisena, köyhyyden lisääntymisenä ja työehtojen maahan polkemista. Vapaan talouden rakennemuutokset ovat synnyttäneen massatyöttömyyttä ja Kreikassa kansallisen hälytystilan jota ei ole Länsi-Euroopassa nähty sitten toisen maailmansodan.
Kreikan kansa on osoittanut lukuisissa mielenosoituksissa, yleislakoissa, tyytymättömien Occupy-liikkeessä sekä kommunistien ja radikaalin vasemmiston poliittisissa aloitteissa vastustavansa poliittisen eliitin leikkauspolitiikkaa ja EU:n kurisopimuksia. Toukokuun alun vaalitulos osoittaa, että muutos on mahdollista. Kreikan poliittisen korruptoituneen eliitin, IMF:n ja EU:n leikkauspolitiikan aika on ohi. Kansa haluaa todellista demokratiaa. Kommunistien ja radikaalin vasemmiston voitto 17. kesäkuuta vaaleissa vahvistaisi Kreikan demokratiakehitystä.
Kreikan taistelu myös meidän taistelumme
Olen allekirjoittanut verkossa Kreikan radikaalin vasemmiston tavoitteita ja eurooppalaista demokratiakehitystä kannattavien filosofien Etienne Balibarin, Vicky Skoumbin ja Michel Vakaloulisin vetoomuksen, koska Kreikan taistelu on myös meidän taistelumme.
Kreikan poliittisessa tilanteessa nousevat esille samat asiat; peruspalvelujen leikkaamiset, valtion roolin heikentäminen hyvinvointipalvelujen vastuullisena järjestäjänä ja EU:n kurisopimuksen hyväksymisestä seuraava demokraattisen päätäntävallan ja valtion itsemääräämisoikeuksien siirtäminen kansainväliselle bisnekselle ja Euroopan komissiolle.
Niin kreikkalaisilla kuin meillä suomalaisilla on oikeus omaan demokratiatahtoon, vaihtoehtoihin politiikassa ja omaan poliittiseen ratkaisuun ulos finanssi- ja yhteiskuntajärjestelmän kriisistä. Kannatan yhteistyötä, solidaarisuutta ja toimintaa muiden toisenlaista Eurooppaa rakentavien poliittisen voimien, joukkoliikkeiden ja vaihtoehtojen kanssa.
Jo riittää bisnespolitiikka, jossa kokonaiset yhteiskunnat säästetään markkinoiden hyvinvoinnin vuoksi raunioiksi. Loppu leikkauspolitiikalle ja rahavallalle! Kyllä osallistuvalle demokratialle!
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.