Kreikan Syriza kamppailee tässä ja nyt
Kreikan talouskriisi on laajentunut leikkaus- ja kuripolitiikan myötä humanitaariseksi kriisiksi, toteaa Syrizan Eurooppa-politiikan vastaava Yiannis Bournous. Bournous osallistuu huomenna lauantaina Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla järjestettävään Vastavirtafestivaaliin.
– Kreikan 11 miljoonaisesta väestöstä 1,5 miljoonaa on vailla työtä. Neljännes asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella. Koulutettu väki valuu ulkomaille, millä on pitkäaikaiset vaikutukset kreikkalaiseen yhteiskuntaan, sanoo Bournous.
Kreikan viimekesäisissä uusintavaaleissa toiseksi tullut, EU-EKP-IMF -troikan kuripolitiikkaa vastustava Syriza-koalitio on nyt suurin oppositiopuolue liki 27 prosentin kannatuksellaan. Bournousin mukaan Syriza ei nyt odottele seuraavia vaaleja vaan pyrkii toimimaan muutoksen ja vaihtoehtoisen politiikan puolesta tässä ja nyt.
– Vahvistamme eri järjestöjen ja kansanliikkeiden yhteiskunnallista kamppailua. Kreikassa on nähty suuria lakkoja ja mielenosoituksia, tulossa on yleislakko 26. syyskuuta. Parlamentin oppositiossa meillä on kaksi päätehtävää: tuoda julki hallituksen uudet leikkaussuunnitelmat sekä puolustaa kaikkein pahiten kärsiviä ryhmiä, kuten ylivelkaantuneita kotitalouksia sekä pienyrittäjiä, kertoo Bournous.
Hänen mukaansa keskeistä ei ole vain leikkausten ja heikennysten vastustaminen vaan vaihtoehtojen esille tuominen.
Vastavirtafestivaalin eurokriisikeskustelussa lauantaina klo 13 Yiannis Bournousin kanssa keskustelemassa ex-meppi, taloustoimittaja Esko Seppänen, Attacissa toimiva professori Heikki Patomäki sekä Occupy-liikkeen aktiivi Marissa Varmavuori.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.