Kreikan Syriza kamppailee tässä ja nyt
Kreikan talouskriisi on laajentunut leikkaus- ja kuripolitiikan myötä humanitaariseksi kriisiksi, toteaa Syrizan Eurooppa-politiikan vastaava Yiannis Bournous. Bournous osallistuu huomenna lauantaina Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla järjestettävään Vastavirtafestivaaliin.
– Kreikan 11 miljoonaisesta väestöstä 1,5 miljoonaa on vailla työtä. Neljännes asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella. Koulutettu väki valuu ulkomaille, millä on pitkäaikaiset vaikutukset kreikkalaiseen yhteiskuntaan, sanoo Bournous.
Kreikan viimekesäisissä uusintavaaleissa toiseksi tullut, EU-EKP-IMF -troikan kuripolitiikkaa vastustava Syriza-koalitio on nyt suurin oppositiopuolue liki 27 prosentin kannatuksellaan. Bournousin mukaan Syriza ei nyt odottele seuraavia vaaleja vaan pyrkii toimimaan muutoksen ja vaihtoehtoisen politiikan puolesta tässä ja nyt.
– Vahvistamme eri järjestöjen ja kansanliikkeiden yhteiskunnallista kamppailua. Kreikassa on nähty suuria lakkoja ja mielenosoituksia, tulossa on yleislakko 26. syyskuuta. Parlamentin oppositiossa meillä on kaksi päätehtävää: tuoda julki hallituksen uudet leikkaussuunnitelmat sekä puolustaa kaikkein pahiten kärsiviä ryhmiä, kuten ylivelkaantuneita kotitalouksia sekä pienyrittäjiä, kertoo Bournous.
Hänen mukaansa keskeistä ei ole vain leikkausten ja heikennysten vastustaminen vaan vaihtoehtojen esille tuominen.
Vastavirtafestivaalin eurokriisikeskustelussa lauantaina klo 13 Yiannis Bournousin kanssa keskustelemassa ex-meppi, taloustoimittaja Esko Seppänen, Attacissa toimiva professori Heikki Patomäki sekä Occupy-liikkeen aktiivi Marissa Varmavuori.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.