Kreikan Syriza kamppailee tässä ja nyt
Kreikan talouskriisi on laajentunut leikkaus- ja kuripolitiikan myötä humanitaariseksi kriisiksi, toteaa Syrizan Eurooppa-politiikan vastaava Yiannis Bournous. Bournous osallistuu huomenna lauantaina Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla järjestettävään Vastavirtafestivaaliin.
– Kreikan 11 miljoonaisesta väestöstä 1,5 miljoonaa on vailla työtä. Neljännes asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella. Koulutettu väki valuu ulkomaille, millä on pitkäaikaiset vaikutukset kreikkalaiseen yhteiskuntaan, sanoo Bournous.
Kreikan viimekesäisissä uusintavaaleissa toiseksi tullut, EU-EKP-IMF -troikan kuripolitiikkaa vastustava Syriza-koalitio on nyt suurin oppositiopuolue liki 27 prosentin kannatuksellaan. Bournousin mukaan Syriza ei nyt odottele seuraavia vaaleja vaan pyrkii toimimaan muutoksen ja vaihtoehtoisen politiikan puolesta tässä ja nyt.
– Vahvistamme eri järjestöjen ja kansanliikkeiden yhteiskunnallista kamppailua. Kreikassa on nähty suuria lakkoja ja mielenosoituksia, tulossa on yleislakko 26. syyskuuta. Parlamentin oppositiossa meillä on kaksi päätehtävää: tuoda julki hallituksen uudet leikkaussuunnitelmat sekä puolustaa kaikkein pahiten kärsiviä ryhmiä, kuten ylivelkaantuneita kotitalouksia sekä pienyrittäjiä, kertoo Bournous.
Hänen mukaansa keskeistä ei ole vain leikkausten ja heikennysten vastustaminen vaan vaihtoehtojen esille tuominen.
Vastavirtafestivaalin eurokriisikeskustelussa lauantaina klo 13 Yiannis Bournousin kanssa keskustelemassa ex-meppi, taloustoimittaja Esko Seppänen, Attacissa toimiva professori Heikki Patomäki sekä Occupy-liikkeen aktiivi Marissa Varmavuori.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun Gazassa siviilit kärsivät sodasta ja Euroopan hallitukset jatkavat asekauppoja, nousevat työntekijät barrikadeille. Italialainen Unione Sindacale di Base (USB) kutsuu 20. syyskuuta yleislakkoon, jota tukee Maailman ammattiyhdistysten liitto (WFTU). Lakko haastaa pääoman ja poliittisen eliitin vastuuttomuuden ja kysyy: kuinka kauan työväenluokka voi katsoa sivusta, kun ihmisoikeuksia poljetaan suurvaltapolitiikan ja voitontavoittelun nimissä?
Vietnam juhlii itsenäisyyden 80-vuotisjuhlaansa, mutta maa seisoo ristiriidan ytimessä: talouskasvu ja vauraus tuovat kansalle etuja, mutta samalla ne syventävät luokkaeroja ja altistavat sen globaalille kapitalismille. Onko Vietnam todella vapaa, vai onko se vain uusi muoto siirtomaavallan alistuksessa?
Kun Euroopan johtajat puhuvat vapaudesta, Ranskan kommunistinuoret (MJCF) kysyvät: kenen vapaudesta on kyse, kun aseet puhuvat ja pääoma hyötyy? Ranskalaisnuorten kannanotto paljastaa sodan todelliset voittajat – asefirmat, jälleenrakennusmarkkinat ja EU:n federalistiset haaveet – samalla kun työväenluokka kantaa ruumiiden ja budjettileikkausten taakan. Sota Ukrainassa ei ole kansojen etu, vaan pääoman projekti, jossa rauhan mahdollisuus tukahdutetaan taloudellisen hyödyn nimissä. Uudissana sotahyötytalous kuvaa järjestelmää, jossa konflikti ei ole poikkeus vaan tuottoisa normaali.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.