Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Keywords:
"Kukaan ei hallituksessa halua tai uskalla keskustella Suomen historian suurimmasta asekaupasta"
Hävittäjät tuhoavat Suomen talouden ja heikentävät turvallisuutta, sanotaan Suomen kommunistisen puolueen Lapin piiristä.
– Suomen hallitus ajautui kriisin partaalle, kun se käsitteli ehdotuksia tieteen ja kulttuurin määrärahojen leikkaamisesta muutamalla kymmenellä miljoonalla eurolla. Samaan aikaan kukaan ei hallituksessa halua tai uskalla keskustella Suomen historian suurimmasta asekaupasta. Pelkkä hävittäjien osto maksaa noin 11,5 miljardia (eli 11 500 000 000 euroa), kun sopimuksessa mukana oleva indeksiehto otetaan huomioon. Lisäksi vuosien mittaan on maksettava käytön, päivitysten, aseistuksen ja kunnossapidon kustannukset. Ne nostavat kokonaissumman ainakin 30 miljardiin euroon, todennäköisesti suuremmaksikin, sanotaan puoluepiiristä.
Piirin kannanoton mukaan äskettäin julkisuuteen tulleet selvitykset osoittavat lisäksi, että kenraalien väitteet hornettien täyteen tulevista lentotunneista eivät pidä paikkaansa. Selvitysten mukaan hornettien korvaamisella ei ole minkäänlaista kiirettä.
– Hävittäjähankinnan monet ongelmat tuodaan perusteellisesti esille kesällä ilmestyneessä Kimmo Kiljusen toimittamassa kirjassa ”Raportti uusien hävittäjien hankinnasta”. Kirjassa asiantuntijat kirjoittavat muun muassa hävittäjien olemattomasta merkityksestä puolustusaseina. Usea kirjoittaja on huolissaan siitä, että hankinta huonontaa Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Kun Suomi harjoittaa käytännössä tiivistä yhteistyötä Naton ja USA:n kanssa ja kun hävittäjät varustettaisiin Moskovankin taakse yltävillä ohjuksilla, on selvää, että Venäjä varautuu Suomen kautta tulevaan uhkaan. Jos tilanne kärjistyisi sotaan saakka, Venäjä pyrkisi massiivisilla iskuilla tuhoamaan Suomen hävittäjät ennen kuin ne ehtisivät tuomaan tuhoa Venäjälle, sanotaan SKP:n Lapin piiristä.
Puoluepiirin mielestä sen sijaan, että heikentäisimme omaa turvallisuuttamme kasvattamalta meiltä Venäjään suuntautuvaa uhkaa, on toimittava niin kuin professori Jukka Pakkasvirta toteaa Kiljusen kirjassa: ”Turvallisuusuhkien torjuntaan on mainiosti riittänyt harkinnalla hoidettu ulkopolitiikka, monenkeskinen kansainvälinen yhteistyö ja viisas, historiaa ymmärtävä diplomatia”.
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus suorastaan pakottaa hyvinvointialueita nostamaan asiakasmaksuja korkeimpaan mahdolliseen. Kommunistinen näkökulma terveydenhuoltoon on selkeä: sen pitää olla maksutonta, yleisesti saatavilla ja täysin suojattua markkinatalouden syövyttäviltä voimilta.
Suomen kommunistisella puolueella on kumpaankin kevään vaaliin oma vaaliohjelmansa. Kommunistien vaihtoehto lähtee siitä, että aletaan määrätietoisesti parantaa tavallisten ihmisten oloja. On parannettava pieni- ja keskituloisten taloudellista asemaa, lisättävä vaikutusmahdollisuuksia sekä laajennettava demokraattisia oikeuksia ja vapauksia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa kaikkien yhteiskunnan ahtaalle ajamien kanssa, sanotaan puolueesta.
- ‹ edellinen
- 2 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?