Kun kapitalismi syntyi

Kaarle V:n ajan pitkät varjot

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V (1500-1558) kuuluu niihin hallitsijoihin, jotka lukion historian kurssilla eivät jättäneet paljoa muistijälkiä. Syytä olisi ollut. Historian tutkija Pekka Valtonen osoittaa tuoreessa kirjassaan Puolen maailman valtias (Gaudeamus), että Kaarle V:n ajan kaiut kantavat voimakkaasti myös nykypäiviimme saakka.
– Kukaan muu ei symbolisoi eikä yhdistä 1500-luvun Euroopan suuria kysymyksiä niin hyvin kuin Kaarle V, totesi Valtonen.
Kaarle V ajautui kuin sattumalta useamman eurooppalaisen valtion johtajaksi, jolla oli hyvät suhdeverkostot. 1500-luvun alun löytöretkien myötä Kaarlen vallan lonkerot ulottuivat myös Euroopan ulkopuolelle.

”Uusi conquista”

Ensimmäisenä löytöretkille ja vieraiden maiden valloitukseen lähtivät Iberian niemimaan valtakunnat, Portugali ja Espanja. Valtosen mukaan eräs vaikuttava syy oli samoihin aikoihin tapahtunut muslimien vallan kukistaminen, reconquista, eli maa-alueiden takaisinvaltaus.

– Löytöretket olivat ikään kuin ”uusi conquista”, joka jatkoi Espanjan ja Portugalin valloituksia Euroopan ulkopuolella, pohti Valtonen. Pian löytöretkille kiri muitakin Euroopan maita Espanjan ja Portugalin rinnalle – ja lopulta ohikin.
Eurooppalaisten ylivoima jyräsi nopeasti muut, kehittyneetkin kansat. Idän imperiumit kuten Intia ja Kiina joutuivat solmimaan eurooppalaisten kanssa usein nöyryyttäviäkin sopimuksia.
Valtosen mukaan Euroopan ylivoiman taustalla piili merenkulun huikea kehitys 1400-luvulla. Tuolloin kehitetyt metodit olivat menestyksekkäästi käytössä satoja vuosia, aina 1800-luvulle asti.

Avainasemassa oli kehittyneen aseteknologian liittäminen meriteknologiaan. Laitatykit mullistivat merisodankäynnin, kun vastustajan laivoja voitiin moukaroida ja upottaa etäältä. Myös rannikkokaupungeille tykeillä varustetut laivastot muodostivat uudenlaisen uhkan.

Keisarillinen Kiina

Valtonen muistuttaa, että niin sanottuja ruuti-imperiumeja oli muuallakin kuin Euroopassa, mutta teknologioiden yhdistely ei esimerkiksi arabeilta onnistunut yhtä mallikkaasti.
Keisarillisella Kiinalla oli 1500-luvulle tultaessa käytössään sekä ruutiaseet että kehittynyt laivasto, joka tiettävästi purjehti aina Itä-Afrikan rannikolle saakka. Valtosen mukaan Kiinan maailmanmahdiksi kehittyminen tyssäsi kuitenkin muutamaan kohtalokkaaseen sattumaan. Imperiumin pääkaupungissa Pekingissä sattui suuri tulipalo. Mongolit ahdistelivat nälänhädän kourissa kärvistelevää Kiinaa.

Kaikki tämä tulkittiin huonoiksi enteiksi, ja Kiina teki kauaskantoisen ratkaisun ja kääntyi kulttuurisesti sisäänpäin. Toisenlainen kehitys olisi voinut muokata maailmanhistorian tyystin uuteen asentoon.

Moderni valtio ja kapitalismi

Eräs keskeinen Euroopan kehitykseen vaikuttanut tekijä on ollut eri valtioiden muodostuminen ja niiden välinen keskinäinen kilpailu, mikä Valtosen mukaan puuttui Aasiasta. Modernit valtiot ja kapitalistinen tuotantotapa syntyivät käsi kädessä, kun Euroopan maat valtiollistuivat ja muodostui koko joukko nykyäänkin tunnettuja valtion instituutioita, kuten tehokas veronkanto.

Kapitalismi alkoi kehittyä aluksi kovana kauppamaana tunnetussa Hollannissa, missä pääomien kasautumisella alkoi olla ikään kuin kaupankäynnin sivutuotteena merkitystä. Samalla kehittyivät yhtiömuoto taloudellisen toiminnan yksikkönä, sen toimintaa vakauttava vakuutuslaitos sekä jo nykyisen finanssikapitalismin alkuidut pankki- ja rahoituslaitoksineen.
Valtosen mukaan Kaarle V:n aikakauden jälki näkyy yhä muun muassa siinä, miten 500 vuotta sitten sai alkunsa maailman jako kehittyneisiin ja kehittyviin maihin. Monella tavalla elämme Kaarlen ajan jatkumoa vielä tänäkin päivänä.