Kuntavaalien ehdokashakemukset jätettävä helmikuun lopussa
Kuntavaalit toimitetaan vuonna 2017 ensimmäistä kertaa huhtikuussa. Vuoden 2017 kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 9. huhtikuuta. Ennakkoäänestys on kotimaassa 29.3.-4.4. ja ulkomailla 29.3.-1.4.
Kuntavaaleissa voi asettua ehdokkaaksi kotikunnassaan. Edellytyksenä on myös, että ehdokkaaksi asettuvalla on äänioikeus kuntavaaleissa jossakin kunnassa. Kuntalaissa on säädetty tehtävistä, joiden haltijat eivät ole vaalikelpoisia valtuustoon. Esimerkiksi kunnan johtavat viranhaltijat eivät voi asettua ehdolle kuntavaaleissa.
Ehdokkaita voivat asettaa puolueet ja valitsijayhdistykset. Kukin puolue asettaa ehdokkaansa sääntöjensä edellyttämällä tavalla. Valitsijayhdistyksen perustamiseksi tarvitaan vähintään 10 samassa kunnassa äänioikeutettua henkilöä. Kaikkein pienimmissä kunnissa valitsijayhdistyksen voi perustaa 5 tai 3 henkilöä kunnan asukasluvusta riippuen.
Kuntavaalien ehdokashakemukset on jätettävä kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään tiistaina 28. helmikuuta ennen klo 16. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja ja valitsijayhdistykset voivat muodostaa yhteislistoja. Myös näistä on annettava ilmoitus kunnan keskusvaalilautakunnalle samanaikaisesti ehdokashakemuksen kanssa.
Kunnat päättäneet valtuustopaikoista
Kunnat ovat tehneet päätöksensä siitä, kuinka monta valtuutettua kunnassa valitaan. Ennakkotietojen mukaan vajaa kolmannes kunnista pienentää valtuustonsa kokoa nykyisestä.
Tulevissa kuntavaaleissa valitaan yhteensä noin 9 000 valtuutettua. Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2012 valittiin noin 9 700 valtuutettua.
Vaaleissa valittavien valtuustojen toimikausi alkaa 1. kesäkuuta 2017 ja kestää vuoden 2021 toukokuun loppuun.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.