Kuntavaalien ehdokashakemukset jätettävä helmikuun lopussa
Kuntavaalit toimitetaan vuonna 2017 ensimmäistä kertaa huhtikuussa. Vuoden 2017 kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 9. huhtikuuta. Ennakkoäänestys on kotimaassa 29.3.-4.4. ja ulkomailla 29.3.-1.4.
Kuntavaaleissa voi asettua ehdokkaaksi kotikunnassaan. Edellytyksenä on myös, että ehdokkaaksi asettuvalla on äänioikeus kuntavaaleissa jossakin kunnassa. Kuntalaissa on säädetty tehtävistä, joiden haltijat eivät ole vaalikelpoisia valtuustoon. Esimerkiksi kunnan johtavat viranhaltijat eivät voi asettua ehdolle kuntavaaleissa.
Ehdokkaita voivat asettaa puolueet ja valitsijayhdistykset. Kukin puolue asettaa ehdokkaansa sääntöjensä edellyttämällä tavalla. Valitsijayhdistyksen perustamiseksi tarvitaan vähintään 10 samassa kunnassa äänioikeutettua henkilöä. Kaikkein pienimmissä kunnissa valitsijayhdistyksen voi perustaa 5 tai 3 henkilöä kunnan asukasluvusta riippuen.
Kuntavaalien ehdokashakemukset on jätettävä kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään tiistaina 28. helmikuuta ennen klo 16. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja ja valitsijayhdistykset voivat muodostaa yhteislistoja. Myös näistä on annettava ilmoitus kunnan keskusvaalilautakunnalle samanaikaisesti ehdokashakemuksen kanssa.
Kunnat päättäneet valtuustopaikoista
Kunnat ovat tehneet päätöksensä siitä, kuinka monta valtuutettua kunnassa valitaan. Ennakkotietojen mukaan vajaa kolmannes kunnista pienentää valtuustonsa kokoa nykyisestä.
Tulevissa kuntavaaleissa valitaan yhteensä noin 9 000 valtuutettua. Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2012 valittiin noin 9 700 valtuutettua.
Vaaleissa valittavien valtuustojen toimikausi alkaa 1. kesäkuuta 2017 ja kestää vuoden 2021 toukokuun loppuun.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
- 1 / 331
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.