Kuuban ay-liikkeessä 3,4 miljoonaa jäsentä
Kolmiviikkoisen prikaatimatkamme viimeinen aamu leirialueella Kuubassa alkaa verkkaisesti. Kiirettä ei enää ole, paluulento Havannan kentältä Hollantiin lähtee myöhään illalla. Kiirettä ei ole myöskään leirin omilla lehmillä, jotka vaihtavat ruokailupaikkaa muutaman koiran saattamana. Lehmät voisivat löntystellä leirin baaritiskille vapaasti, mutta tarjoilua siellä niille ei ole, joten ne tyytyvät aamukasteiseen heinään hiukan kauempana.
Parhaat keskustelut naisliitossa
Muistoesineitä ja muistitikkuja tungetaan matkalaukkuihin, muistoja mielen syövereihin. Leirin parhaimpiin keskusteluihin elämästä Kuubassa käytiin tapaamisessa naisliiton FMC:n edustajien kanssa. Mikä jarruttaa tasa-arvon toteutumista, mistä prostituutio johtuu, mikä on homojen asema, miten vanhuksista huolehditaan? Vastauksista on helppo päätellä, että yhteiskunnan ja ihmisten käyttäytymisen muuttaminen on kärsimättömälle hidas prosessi.
Laki turvaa tasa-arvon miesten ja naisten välillä, mutta sen toteutuminen perheissä vie aikaa. Kotityöt tulevat edelleen suuremmalta osalta naisille. Naisten asema työelämässä on hyvä. Naisilla on keskimäärin parempi koulutus ja palkka kuin miehillä. Perinteisesti kotitalouksissa on kolme jopa neljäkin sukupolvea yhdessä ja siellä macho-kulttuuri elää edelleen. Jos perheen pikkupoika pyrkii keittiötöihin, niin aina löytyy isoisä jarruttelemaan, että mikäs homopoika sinä olet? Tämä heijastuu myös ikävästi muissakin yhteyksissä, eikä rasismistakaan ole päästy eroon.
Ay-liikkeessä 3,4 miljoonaa jäsentä
Kuuban naisliitossa on jäseniä reilusti yli neljä miljoonaa ja vaikutusvaltainen on myös Ammattiyhdistysten keskusjärjestö CTC, jossa on 3,4 miljoonaa jäsentä. Ennen vallankumousta 1940-luvulla CTC hajotettiin ja ammattiliittotoimintaa johti diktaattori Batistan liittolainen. CTCn aktivisteja vainottiin ja murhattiin. Satamatyöläisten, sokeri- ja kuljetusalan työläisten johtajat tapettiin. Nyt Kuubassa ay-aktiivien ei tarvitse pelätä toisin kuin Kolumbian tasavallassa, jossa 10 vuoden aikana on tapettu yli 2 500 ay-aktiivia.
CTC:lle on tarvetta sillä palkat eivät ole suuria ja niiden kehitystä hidastaa kansainvälinen talouskriisi, mikä koettelee Kuubaa. Nikkeli on maan tärkein vientituote ja sen maailmanmarkkinahinta on laman myötä romahtanut. Aikaisemmin tonnista nikkeliä sai 50 000 US dollaria, nyt nikkelistä maksetaan vain 8 000 US dollaria.
Saarto nakertaa eniten palkkapussia
Talouskriisi ja hurrikaanien aiheuttamat tuhot nakertavat palkkapussia. Eniten palkkapussia nakertaa USA:n ylläpitämä taloussaarto, mikä on jo 18 kertaa tuomittu YK:n yleiskokouksessa. Muutosta USA:n politiikkaan ei ole tuonut uusi presidentti Barack Obama ja siltäkin osin Nobelin rauhan palkinto meni jälleen väärään osoitteeseen.
On merkillistä, että krokotiilin muotoista saarta asuttavat kuubalaiset, eivät ole nujertuneet vastoinkäymisten alla. Kuuban kehityksen arvostaa korkealle myös YK:n raportti, jossa on huomattu sen saavutukset koulutuksen, terveydenhuollon ja yhteiskunnallisen tasa-arvon osalla.
Castron suuri linja tasa-arvo on vahvasti voitolla. Viva Cuba!
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.