Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Kuuban naiset kiinnostuvat maataloudesta
Naispuolisten maatalousyrittäjien joukko on kasvanut Kuubassa sen jälkeen, kun valtio alkoi vuonna 2008 jakaa joutomaita halukkaiden viljeltäviksi. Tavoitteena on lisätä ruuantuotantoa ja painaa elintarvikkeiden hintoja alas.
Lähes 300 000 kuubalaista, joukossa 17 000 naista, oli tämän vuoden alkuun mennessä rekisteröitynyt joutomaiden haltijoiksi. Maata heille oli lohkottu yli 1,4 miljoonaa hehtaaria.
Kuubassa on maatalousmaata yli kuusi miljoonaa hehtaaria. Siitä 30 prosenttia on valtion, 34 prosenttia osuuskuntien ja loput itsenäisten pienviljelijöiden hallussa. Joutomaiden haltijat on tilastoitu joko osuuskuntiin tai itsenäisiin tiloihin.
Kesantomaata voi saada 13 hehtaariin asti ja korkeintaan kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Oikeuden menettää, jos maa ei ole tuotannossa, mutta sitä voidaan myös jatkaa kymmenen vuoden jälkeen.
Leipää luomusta
Omistusoikeuden maahan saa Kuubassa vain perimällä. Laki takaa naisille ja miehille yhtäläisen perintöoikeuden, ja tasa-arvo vallitsee myös joutomaan käyttöoikeuden hankinnassa.
Iraida Semino, 40, hankki käyttöoikeuden parin hehtaarin alaan vuonna 2013 erottuaan miehestään. Hän aloittelee luomuviljelyä ja aikoo elättää sillä vanhempansa sekä 14- ja 20-vuotiaat lapsensa. La Maravillaksi nimetty tila sijaitsee La Lisan kunnassa pääkaupungista Havannasta länteen.
Semino on liittynyt itsenäisiä viljelijöitä kokoavaan laina- ja palveluosuuskuntaan, jossa naisten määrä on hänen mukaansa nousussa.
– Tuomme leipää pöytään yhtä lailla kuin miehetkin. Valtaosa perheen ruuasta tulee jo tilalta ja jotain riittää myyntiinkin, hän sanoo.
"Tila on antanut minulle voimaa ja auttanut rakentamaan sukupuolten tasa-arvoa perheessä."
Semino kasvattaa vihanneksia ja hedelmäpuita. Lisäksi hän pitää aaseja, lehmiä, sikoja, vuohia ja kanoja ja kertoo pyrkivänsä sataprosenttiseen luomutuotantoon.
– Tila on antanut minulle voimaa ja auttanut rakentamaan sukupuolten tasa-arvoa perheessä, Semino pohtii.
Hän lähtee joka aamu pellolle isänsä kanssa ja saa tarvittaessa setänsä avuksi. Tytär ja poika osallistuvat tilan töihin koulun jälkeen.
Ennen avioeroa Semino hankki tuloja ompelemalla naapureilleen ja sitä hän tekee vieläkin iltaisin.
Kivinen taival
Sosiologi Dayma Echevarrían tutkimus kertoo, että moni nainen on hankkinut maata käyttöönsä kasvattaakseen miehensä tiluksia tai auttaakseen miespuolista perheenjäsentä.
– Hallintaoikeus on naisella, mutta hän ei viljele maata, Echevarría sanoo.
Hänen mukaansa tarjotut joutomaat ovat usein huonoja ja syrjäisiä, joten niiden hyödyntäminen vaatii pääomaa ja tietoa.
– Kuubassa naiset on historiallisesti pidetty etäällä pääomista ja maatalouden tietotaidosta.Naisten maatalousyrittämistä mutkistavat myös sukupuolisyrjintä ja heidän roolinsa rajaaminen koti- ja hoivatyöhön, joka on usein palkatonta.
Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Kuuban pienviljelijöiden yhdistys (Anap) aikoo nostaa naistuottajien määrän 100 000:een muutamassa vuodessa. Anapin nettisivun mukaan naisjäseniä on nyt noin 36 000 eli 11 prosenttia. (IPS - Ivet González)
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.