Kyproksen lainapaketti ei ratkaise talouskriisiä
Kyproksen edistyksellinen työväenpuolue AKEL toteaa, että viikonloppuna saavutettu sopu EU-lainapaketista ei auta maan talouden ongelmien hoidossa vaan itse asiassa syventää kriisiä ja aiheuttaa Kyproksen kansalle jatkossa vieläkin hankalamman tilanteen. Lainaan sisältyvät ehdot aiheuttavat työttömyyttä, tuovat lisää talouden kuristusta, leikkauksia ja yksityistämistä sekä ajavat pieniä ja keskisuuria yrityksiä konkurssiin.
EU-EKP-IMF-troikan eurovaluutan pelastusyritykset hinnalla millä hyvänsä kolmen metodin – talouskurin, leikkausten ja yksityistämisen – avulla syventää talouskurimusta entisestään ja tuhoaa eteläisen Euroopan maiden yhteiskunnat. Euro on lähestymässä umpikujaa, eikä sitä haluta myöntää.
Kyproksen AKEL hylkää yksiselitteisesti presidentti Nicos Anastasiadisin hallituksen politiikan. Kommunistien mielestä ratkaisua pitää hakea eurotroikan sanelemien vaihtoehtojen ulkopuolelta.
Vastikään presidentiksi valittu Anastasiadis luotti hyviin suhteisiinsa EU-eliittiin ja etenkin Saksan liittokansleri Angela Merkeliin. Viimeisen kolmen viikon aikana Anastasiadis on joutunut niin sanottujen ”ystäviensä” kiristyksen kohteeksi. Nyt Anastasiadis puolestaan kiristää omaa kansaansa ja pettää samalla kyproslaisille antamansa vaalilupaukset. Ja tekee niin kysymättä muiden puolueiden saati kansan mielipidettä. Hänelle troikan lainaehtoihin sitoutuminen oli pelkkä ilmoitusasia. Paketti neuvoteltiin Anastasiadisin ja troikan kesken, eikä se mene enää parlamentin käsittelyyn.
AKEL esittää Kyproksen talouskriisin selvittämiseksi muita toimia. Heti kärkeen kommunistit vaativat, että hallituksen ja troikan välinen lainasopimus tuodaan kansanäänestyksen hyväksyttäväksi. Sopimus vaikuttaa koko maan tulevaisuuteen niin vakavalla tavalla, että siitä on kansan saatava sanoa kantansa.
Lisäksi AKEL vaatii, että Kyproksen talouden tilasta vastaavat asetetaan vastuuseen. Se edellyttää, että tutkimusryhmä Alvarez & Marshallin tekemät raportit Kyproksen talousepäselvyyksistä annetaan sellaisenaan parlamentille ja valtakunnansyyttäjälle. Tutkimusryhmän raporteista on käynyt muun muassa ilmi, että kyproslaiset pankkiirit ylittivät toimivaltaansa ostamalla talouskriisissä rypevän Kreikan riskialttiita arvopapereita, mikä edesauttoi Kyproksen talouden syöksykierrettä.
AKELin mukaan myös viime viikkoina suuria määriä valuuttaa Kyprokselta vieneet henkilöt ja heidän poliittiset taustansa pitää selvittää.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Kun pääoma kasvaa ja Mammonalinna kohoaa, miksi työväen arki murenee? Suomessa eletään hetkeä, jossa Orpo–Purran hallitus siirtää työelämän riskit yksilölle ja jakaa voitot yrityksille, samalla kun kunnalliset palvelut kuihtuvat ja sosiaalityöntekijän ruokatauko katoaa kalenterista. Kuntaliiton tuore selvitys paljastaa, ettei kyse ole pelkästä budjettivajeesta, vaan rakenteellisesta epäonnistumisesta: kapitalistinen järjestelmä ei enää takaa yhdenvertaisuutta, vaan muuttaa peruspalvelut etuoikeudeksi. Tiedonantajan päätoimittajan sijainen JP (Juha-Pekka) Väisänen kysyy: kuinka kauan yhteiskuntaa voi purkaa, ennen kuin se lakkaa olemasta yhteinen? Tiedonantaja-festivaali kokoaa yhteen ne, jotka eivät suostu hiljaisuuteen – feministiset journalistit, järjestöaktiivit ja työväenluokan rakentajat, jotka vaativat vastauksia ja vaihtoehtoja.
Kun presidentit ja pääministerit keskustelevat sodasta, työväenluokka maksaa verot, kantaa taakan ja hautaa lapsensa. Suurpääoma määrittää, milloin ja miksi soditaan, mutta kenen ääni kuuluu, kun päätetään rauhasta? Nuorten kasvava epäluottamus poliitikkoihin, imperialistiset sodat ja kansainvälinen pääoman etu paljastavat, että rauhan kysymys on pohjimmiltaan luokkakysymys — ja juuri siksi ratkaiseva hetki työväenluokan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on käsillä nyt.
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.