Lähipalvelujen leikkaaminen on virhe
Tampereella aiotaan lopettaa Klassillinen yläkoulu, Sampolan yläkoulu ja Irjalan koulu. Kalkun koulusta, Hyhkyn koulusta ja Järvensivun koulusta viedään viidennet ja kuudennet luokat. Myös Kaarilan ja Tammerkosken lukiot lopetetaan.
Samassa rytäkässä myös laaja sosiaaliasemien verkko aiotaan karsia lähes olemattomiin.
Tampereen kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen (SKP) huomauttaa, että koulut ja sosiaaliasemat ovat lähipalveluita ja peruspalveluita.
— Euroopan unionissa on käytössä kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit, joiden mukaan peruspalvelujen tulee olla kävelyetäisyydellä kuntalaisten asunnoista. EU:ssa on käytetty 300 metrin matkaa, mutta Suomessa on sovellettu myös 700 metrin matkaa.
Asiaa on myös vertailtu kuuden suurimman suomalaisen kaupungin kesken, viimeksi vuonna 2008. Näissä vertailuissa Tampereella on selviä puutteita palvelujen saatavuudessa muun muassa kouluissa, terveyspalveluissa ja kirjastoissa.
— Tampereella tarvitaan pikemminkin lisää useita lähipalveluja, ei suinkaan niiden leikkaamista.
Kuntalaisia on kuultava
Hätiköityjä leikkauspäätöksiä ei Jari Heinosen mukaan pitäisi missään nimessä tehdä. Pikemminkin lähipalveluverkkoa pitäisi kehittää sekä laajentaa harkiten ja suunnitelmallisesti, ja ennen kaikkea kuntalaisia kuunnellen. Varsinkin kun muun muassa kouluja ja sosiaaliasemia hallinnoiva Tampereen Tilakeskus tuottaa vuodesta toiseen 130 miljoonan euron liikevaihdolla lähes 50 miljoonan liikeylijäämän.
— Peruspalveluja voidaan mainiosti kehittää lähipalveluina, kunhan kaupungin sisäisissä vuokrissa luovutaan ylivoittoihin tähtäävien markkinavuokrien perimisestä.
Heinonen huomauttaa, että esille nostetuista kouluverkon ja sosiaaliasemien leikkauslinjauksista puuttuu tyystin kuntalaisten tarpeiden, palvelujen saatavuuden ja kestävän kaupunkikehityksen periaatteiden mukainen arvio. Tällainen arvio tulisi tehdä kuuntelemalla tamperelaisia.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.