Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Laina on Brasiliassa huippukallista
Brasilian talouden taantumasta ja johdon korruptiosta puhutaan paljon, mutta tavallisia ihmisiä ja yrittäjiä kiusaa myös tähtitieteellinen korkotaso. Kiskonta ulottuu viivästyskorkoihin ja luottokorttien käyttömaksuihin.
Pientä eläkettä saavan Lauran tapauksessa kaikki alkoi uuden hellan hankinnasta. Hella ei toiminut niin kuin piti, mutta kauppias viivytteli kaksi kuukautta sen vaihtamisessa. Laura joutui syömään ulkona ja menetti samaan aikaan lisäansionsa, koska hänen hoitamansa vanhus kuoli.
Lauralle tuli kesäkuulta tavalliseen verrattuna yli kaksinkertainen luottokorttilasku, josta hän pystyi maksamaan vain 15 prosenttia. Heinäkuussa lasku tuplaantui jälleen korkojen takia, vaikka menot olivat pienemmät.
– En pysty maksamaan, sanoo Laura, jonka eläke riittää hädin tuskin asunnon vuokraan Rio de Janeirossa. Hän toivoo saavansa vahingonkorvausta hellakauppiaalta ja aikoo neuvotella helpotusta luottokorttimaksuihinsa.
Lainakorko 72 prosenttia
Luottokortin vuosikorko voi Brasiliassa nousta lähes 450 prosenttiin ja miinuksella olevan pankkitilin korko lähenee 300 prosenttia. Luvut ovat kymmenkertaisia muihin Latinalaisen Amerikan maihin verrattuna.
Maksukykyisen kansalaisen tavallisestakin pankkilainasta peritään 72 prosentin korko. Korot ovat nousseet Brasiliaa vuodesta 2014 piinanneen talouskriisin aikana, mutta jo sitä ennen korkoa perittiin 41 prosenttia.
Kodinkoneita ja muita kestokulutushyödykkeitä myydään auliisti osamaksulla, jonka korko hipoo sataa prosenttia. Yrityslainojen korot liikkuvat 37–45 prosentissa.
Erilaisia selityksiä
Kiskurikorot jarruttavat kulutuskysyntää ja investointeja, mikä estää talouden kehitystä ja imuroi pääomat rahoituslaitoksiin, sanoo São Paulon katolisen yliopiston taloustieteen professori Ladislau Dowbr. Hän kannattaa vasemmistolaista työväenpuoluetta (PT).
"Rahan korkea hinta johtuu kysynnästä, ja sitä pitää yllä hallitus."
Taloustieteilijöiden valtavirta taas pitää PT:tä ongelmien aiheuttajana. Rahoitusalan yhdistyksen toimitusjohtaja Andrew Storffer syyttää kiskurikoroista maata viime vuodet johtaneen PT:n tuhlailevaa politiikkaa.
– Pankit ovat rahaliikenteen välikäsiä. Rahan korkea hinta johtuu kysynnästä, ja sitä pitää yllä hallitus, hän sanoo.
Tuntuvia helpotuksia
Koska yhä useammat brasilialaiset joutuvat velkoineen mahdottomaan tilanteeseen, luotonantajien myöntämät helpotukset voivat olla yhtä hurjia kuin korkoprosentit.
Leoksi esittäytyvän sähkömiehen vajaan 300 euron luottokorttivelka oli kohonnut kolmessa vuodessa liki 10 000 euroon. Lopulta pankki lupasi hänelle 82 prosentin alennuksen sillä ehdolla, että maksu tulee käteisenä.
Brasilialaisilla on taipumusta lykätä velkojen maksua, mikä on ajanut pankit vastatoimiin, kuten maksuhäiriömerkintöjen jakamiseen.
Toukokuun tietojen mukaan yli 59,4 miljoonaa brasilialaista – lähes puolet aikuisväestöstä – oli julistettu maksukyvyttömiksi. Luku esitettiin merkittävänä saavutuksena, sillä vielä huhtikuussa maksukyvyttömiä oli 60,7 miljoonaa. (IPS – Mario Osava)
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.