Osuuskunta Tradekan edustajistovaaleissa alkaa äänestys ensi viikolla 1. helmikuuta. Tiedonantaja kysyi kahdelta ehdokkaalta, miten he parantaisivat yli sadan vuoden historian omaavaa Tradekaa. Haastattelussa Arto Viitaniemi Etelä-Suomen ja Riitta Tynjä Keski-Suomen vaalialueelta.
Keywords:
”Lakiehdotus on ala-arvoinen”
Marinin hallituksen pakkolakiesitys, toiselta nimeltään esitys laiksi potilasturvallisuuden varmistamisesta terveydenhuollon työtaistelun aikana, on saanut alojen työläisiltä ja ammattiliitoilta täystyrmäyksen.
– Mielestäni lakiehdotus on ala-arvoinen, sanoo psykiatrinen sairaanhoitaja Juha Ruokola.
– Suojatyövelvoite on olemassa ja sen turvin henkeä ja terveyttä uhkaava akuuttihoito toteutuu ja kuten kentältä nyt kuuluu, tälläkin hetkellä hoitajia on vuoroissa ollut enemmän, mitä tähän saakka ennen lakkoa, tehyläinen Ruokola kommentoi.
Ruokolan mielestä erityisen oudoksi asian tekee se, että työväenpuolueet SDP ja Vasemmistoliitto ovat hallituksessa.
– Miten he selittäisivät tämän äänestäjilleen? Lakia ehdottanut ministeri Aki Lindén on toiminut Suomen suurimman sairaanhoitopiirin HUS:n toimitusjohtajana ja nyt ajaa tällaista lakia. Kyllä hän on mennyt kauaksi taistolaisajoistansa, sivaltaa Ruokola.
Sote-alojen työläisten lakot ovat jatkuneet viime perjantaista eri puolilla maata. Samalla on järjestetty mielenosoituksia useiden ammattiliittojen toimesta. JHL, Jyty ja JUKO järjestävät tänään 5. huhtikuuta Palkkapäivä-mielenosoituksen kunta-alan ammattilaisten puolesta Helsingin Senaatintorilla klo 17 alkaen.
– On myös ilo nähdä, että hoitajien rivit on yhtenäisemmät, kun aikoihin. Mutta jos liitot aikovat pitää jäsenensä ja terveydenhoitoala henkilökuntansa, tätä taistelua ei voi hävitä, päättää Ruokola.
Tehy ja SuPer sanoivat eilisessä lausunnossaan, että hallituksen esityksen perustelut on rakennettu työtaistelun toisen osapuolen, työnantajan, kuulemiseen ja ilmoituksiin. Todellisuudessa useissa yksiköissä kuten teho-osastot, leikkaussalit jne. on ollut erittäin merkittävä pula hoitohenkilöstöstä jo useita vuosia. Useita vuoroja on säännönmukaisesti pyöritetty alimiehityksellä.
Kirjoittajan artikkelit
Historian ensimmäisissä aluevaaleissa äänestetään aluevaltuustot 21 hyvinvointialueelle. Tiedonantaja vieraili Vantaan opistotalon äänestyspaikalla, jossa muiden ohella oli otettu huomioon terveysturvallisuus.
Kurdiopettaja Zara Mohammadi on aloittanut tällä viikolla viiden vuoden tuomionsa kotikaupunkinsa vankilassa. Zara toimi vapaaehtoisena perustamassaan Nojin-yhdistyksessä kurdinkielen opettajana ja lisäksi hän on ottanut julkisesti kantaa kurdinkielisen opetuksen sallimisen ja järjestämisen puolesta. Nämä teot yksinään riittivät Iranin tuomioistuimelle asettaa hänet syytteeseen ja langettaa hänelle viiden vuoden vankeustuomio.
- ‹ edellinen
- 33 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?