Lakkolaiset liittyivät Istanbulin protesteihin
Istanbulin Taksimin aukiolle kokoontui perjantaina 31. toukokuuta joukko ihmisiä vastustamaan viheralueen tuhoamista ja paikalle suunnitellun kauppakeskuksen rakentamista. Poliisi vastasi rauhanomaiseen mielenilmaukseen kyynelkaasulla ja vesitykeillä tähdäten suoraan ihmisiä kohti.
Seuraavina päivinä sadat tuhannet ihmiset Istanbulissa ja muualla Turkissa nousivat vastustamaan poliisin mielivaltaa. Protestit laajenivat nopeasti pääministeri Recep Tayyip Erdoganin autoritaarista ja sortavaa hallintoa vastustaviksi massamielenosoituksiksi.
Myöhemmin otettiin haltuun myös Taksim-aukio, maan keskeisin julkinen tila, jossa joukkokokoontumiset on toistuvasti kielletty.
Keskiviikkona protesteihin Istanbulissa ja Ankarassa liittyi tuhansia lakkoilevia julkisen alan työntekijöitä. Julkista sektoria edustavan KESK-ammattiliitto toteaa lakon tavoitteena olevan "demokraattinen Turkki." Myös muun muassa metallityöläisten suunniteltu lakko on muutettu tukilakoksi.
Turkkilainen media vaikeni aluksi täysin mielenosoituksista, kunnes sosiaalisessa mediassa leviävä tieto pakotti myös valtamedian kommentoimaan tapahtumia. Anteeksipyynnön sijaan islamistiseen AKP-puolueeseen kuuluva pääministeri syytti julkisuudessa mielenosoittajia ryöstelijöiksi, ekstremisteiksi ja terroristeiksi. Lisäksi hän on yrittänyt vierittää syytä sosiaalisen median niskoille. Yhteisöpalvelu Twitteriä hän nimitti "kiroukseksi" ja koko Turkin ongelmaksi.
Pääministeri on myös uhannut "selvittävänsä asiat" mielenosoittajien kanssa. Tähän mennessä poliisin välityksellä tapahtuva asioiden selvittely on tarkoittanut yli tuhatta loukkaantunutta, joista moni on kriittisessä tilassa. Useat ovat saanut vakavia vammoja kasvoihin osuneista kranaateista ja ainakin kaksi on kuollut poliisin väkivaltaisissa otteissa.
Solidaarisuutta ympäri maailman
Tänä viikonloppuna Taksimin, Gezin ja muiden turkkilaisten mielenosoitusten tueksi järjestetään solidaarisuustempauksia ympäri maailman.
– Gezi-puistoon ja Istanbulin ilman täyttämään pippurikaasuun kiteytyy kamppailu alati kutistuvan julkisen tilan puolesta. Me kutsumme nyt kaikkia ympäri maailman valtaamaan omat torinsa ja puistonsa. Uskokaa pois, ne kuuluvat edelleen teille, geziglobal.tk -verkkosivulla julkaistussa mielenosoituskutsussa todetaan.
Kutsuun on Suomessa vastattu eri puolella Suomea. Jo perjantaina Turun kaupunginkirjastolla ihmiset jakoivat lennäkkejä, joissa tiedotettiin Turkin tilanteesta.
Tampereella sosiaalifoorumin ja Mahdollisuuksien torin yhteydessä järjestettävä mielenosoitus kokoontuu tänään lauantaina 8. päivä klo 14 Tullintorilla, josta marssitaan Hämeenkatua pitkin Frenckellin aukiolle. Aukiolla pidetään puheita ja lava on vapaa puheenvuoroille.
– Ihmisoikeusloukkaukset ovat Istanbulissa olleet vakavia ja räikeitä. Valitettavasti Turkki ei ole yksin: samansuuntaista kehitystä on todistettu viimeisten vuosien aikana myös muualla Euroopassa, Tampereelta todetaan.
Helsingissä tukimielenosoitus on sunnuntaina 9. päivä klo 14 - 18 Elielin aukiolla.
– Kaikki alkoi puusta, mutta siitä ei enää ole kyse. Kyse on kuulluksi tulemisesta. Kyse on valtiovallan väärinkäytöstä. Kyse on median sensuroinnista. Kyse on vähemmistöjen suojaamatta jättämisestä ja syrjinnästä, Helsingin mielenosoituskutsussa muistutetaan.
– Liittykää meihin tukemaan demokratiaa, ihmisoikeuksia, luontoa, rauhaa ja oikeudenmukaisuutta!
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.