Lapsiperhe osaa arvostaa julkisia palveluja

Eipä arvannut helsinkiläinen Paula Pallasoja mennessään neuvolaan ensimmäiseen ultraäänikuvaukseen, mitä tuleman piti. Raskaus oli suunniteltu, mutta hoitajalla oli silti varalla melkoinen yllätys: tulossa olikin yhden lapsen sijaan kaksoset!

Maaliskuussa 2015 syntyivät muutaman minuutin erolla identtiset kaksostytöt Iiris ja Aino.

– Elämä muuttui kaikilla tavoilla, muistelee Pallasoja parin vuoden takaisia tapahtumia.

Julkinen pelaa

Paula Pallasoja kertoo arvostavansa suomalaisia neuvolapalveluja, jotka ovat laadukkaita ja ottavat huomioon niin lasten kuin vanhempienkin persoonat – kaikkea ei tuputeta kaikille.

”Esimerkiksi Yhdysvalloissa tarvitaan tuhansien dollarien vakuutukset ja palvelun saaminen on jokaisesta itsestä kiinni.”

Kaksosista Aino syntyi niin pienenä keskosena, että hänet otettiin seurantaan. Nyt Aino käy muun muassa säännöllisesti Lastenlinnassa. Pallasojan mukaan on hyvä asia, että tältäkin osin palvelut pelaavat eikä äidin ole tarvinnut erikseen vaatia hoitoa: alan ammattilaiset ovat tarjonneet eri vaihtoehtoja mistä valita.

– Minun mielestäni se, että julkinen terveydenhuolto vastaa tarpeisiin näin hyvin, on ihailtava asia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tarvitaan tuhansien dollarien vakuutukset ja palvelun saaminen on jokaisesta itsestä kiinni. Se on väärä tapa toteuttaa yhteiskuntaa. Maksan mielelläni veroja, jotta saan palveluja, toteaa Pallasoja.

Sote-uudistus hirvittää

Hallituksen kaavailema sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus hirvittää Pallasojaa.

”Yksityiset firmat eivät halua panostaa hoitoon vaan tehdä voittoa.”

– Ruotsissa uudistus meni pieleen ja kustannukset nousivat. En usko, että Suomessakaan saadaan uudistusta toteutettua ilman että kustannukset kasvavat. Yksityiset firmat eivät halua panostaa hoitoon vaan tehdä voittoa.

Hän muistuttaa, että Helsingissäkin on kilpailutettu muun muassa koti- ja ateriapalveluita, mikä on näkynyt palvelujen huonontumisena.

Yhtiöille terveysmarkkinoiden avautuminen on lottovoitto, koska ihmiset tarvitsevat aina terveyspalveluja. On helppo hyötyä esimerkiksi epätoivoisten vanhempien hädästä: mitäpä sitä ei maksaisi sen puolesta, että lapsi saisi hyvää hoitoa.

Pallasojan mielestä on ihmeellistä, että Suomen itsenäisyyden ajan erästä suurimmista rakennemuutoksista tehdään väärällä tavalla ja hirveällä kiireellä.

Homepainajainen

Pallasojan perhe löysi pari vuotta sitten Vantaalta unelmatalon, joka muuttui pian painajaiseksi. Asunto oli läpikotaisin homeessa, ja perhe joutui etsimään nopeasti uuden asuinpaikan. Pallasoja harmittelee, että Vantaan kaupungilla ei ollut tarjota minkäänlaista sijaa evakkoon joutuneille.

– Vastaanotto oli tyly: kaupungilta vain todettiin, ettei meillä ole kriisiasuntoja. Olisi pitänyt kuulemma tehdä itsestä lastensuojeluilmoitus, niin jotakin olisi voinut löytyä. Outo ajatus! kummastelee Pallasoja.

Kavereiden turvaverkko kuitenkin otti evakkoperheestä kopin: löytyi väliaikainen vuokra-asunto ja tavaroita ja vaatteita, koska valtaosa omaisuudesta piti heittää homeen vuoksi roskiin.

Tätä nykyä perheen arki pyörii pitkälti kaksostyttöjen ehdoilla. Mies Antti käy töissä, mikä tuo toimeentuloon turvaa. Kelan kanssa Pallasojalla ei ole ollut mitään ongelmia.

Hallituksen huonot ratkaisut

Mitä terveisiä Paula Pallasoja haluaa lähettää Juha Sipilän hallitukselle?

”Leikkausten vaikutukset ja ongelmat tulevat varmasti moninkertaistumaan.”

– Terveisiä olisi niin paljon, että siinä menisi koko päivä. Tiivistäen voi sanoa, että olen aika eri mieltä hallituksen leikkauspäätöksistä. Erittäin huonoja ratkaisuja on tehty ja pelkään, että lisää on tulossa. Vähempiosaisilta ei pitäisi tuolla tavalla leikata. Leikkausten vaikutukset ja ongelmat tulevat varmasti moninkertaistumaan, hän linjaa. Vaikka toivoisi elävänsä tasa-arvoisessa hyvinvointivaltiossa, niin tuntuu, että se tasa-arvo ei aina toteudu.

Erityisen typeränä Pallasoja pitää koulutusleikkauksia; sivistyksestä kun ei ole varaa leikata yhtään.

– Ilman koulutuksen tuomaa ”pääomaa” ei synny uusia innovaatioita, ja toisaalta laadukas opetus jokaiselle takaa tasa-arvoisen yhteiskunnan kehitystä.

Kaksostytöt merkitsevät myös tuplasti enemmän työtä. Mutta kyllä Paula Pallasoja omaakin rauhaa saa. Kun äiti haluaa rentoutua, suuntaa hän hevostallille.

– Käyn pari kertaa viikossa ratsastamassa, ja mies saa hoitaa sillä aikaa lapsia. Perhe-elämä tuntuu hyvältä, mutta silti sitä kaipaa jotain omaa, naurahtaa Pallasoja.