Leikkauspolitiikkaa vastustava suurmielenosoitus pysäyttää Helsingin 22. elokuuta
Suurmielenosoitus hallituksen kaavailemaa leikkauspolitiikkaa vastaan valtaa Helsingin kadut 22. elokuuta. Mielenosoituksen teesit ovat: leikkauspolitiikkaa vastaan Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa, riittävä toimeentulo kaikille ja ihmis- ja perusoikeudet kaikille.
Järjestäjien mukaan mielenosoitus tulee pysäyttämään Helsingin keskustan liikenteen pysähtymällä paikoilleen ja sulkemalla kadut ennalta ilmoittamattomassa kohteessa marssin aikana viideksitoista minuutiksi.
– Sipilän hallitus on ehdottanut, että tuottavuutta parannettaisiin lisäämällä vuosittaista työaikaa sadalla tunnilla. Työajan pidentämisen positiivisista vaikutuksista tuotannon kasvuun ei ole kuitenkaan vakuuttavaa näyttöä. Vaikka näin olisikin, ei pääoman kasvattaminen työntekijän kustannuksella voi olla hyväksyttävää. Vaikka tämä viisitoista minuuttia ei toisi kasvua eikä muutakaan lisäarvoa tuotantoon, työntekijälle se on kuitenkin raskas lisäys. Siksi tahdomme näyttää, että nuo viisitoista minuuttia, joista Sipilän hallitus ei ole valmis maksamaan, todella tuntuvat, järjestäjät toteavat.
Mielenosoituksen päivämääräksi on valittu seuraava päivä Sipilän yhteiskuntasopimuksen hyväksymisen tai hylkäämisen jälkeen. Vaikka julkisuudessa puhutaan yhteiskuntasopimuksesta, kyseessä on ennemminkin hallitukselta ja teollisuudelta tuleva sanelu, jossa työntekijät, työttömät ja monet muut ryhmät joutuvat taipumaan pääoman kasvun turvaamiseksi.
Puheita ja musiikkia
Mielenosoitus päättyy toritapahtumaan Hakaniemen torilla. Tapahtumassa kuullaan puheita sekä musiikkia, ainakin rap-artisti Paleface ja Suomen Euroviisuedustaja Pertti Kurikan Nimipäivät ovat tulossa soittamaan.
PKN:n solisti Kari Aalto kommentoi leikkauspolitiikkaa:
– Ei pitäis leikata mistään, mua ne leikkaukset koskettaa. Mä vihaan poliitikkoja kun ne ei osaa päättää oikeita asioita joista ei tuu yhtään mitään. PKN ei puolusta hallituksen ajamaa leikkauspolitiikkaa. Minä oon sitä mieltä, että ne on poliitikoilta turhanpäiväsiä asioita. Suomen asioita voisi hoitaa paremmin.
Mielenosoitus järjestäytyy alustavasti ainakin kuuteen eri blokkiin sen mukaan, miten leikkaukset ovat vaikuttaneet eri ryhmiin. Yksityishenkilöitä ja ryhmiä kutsutaan mukaan myös omine blokkeineen. Eri ryhmät voivat tuoda esiin näkemyksiään ja ehdotuksiaan vaihtoehdoiksi hallituksen politiikalle, jakamalla omaa materiaaliaan mielenosoituksessa.
Mielenosoituksen takana on poliittisesti sitoutumaton kansanliike Joukkovoima. Puoluetunnukset eivät ole sallittuja mielenosoituksessa, mutta eri puolueiden henkilöt ja ryhmät ovat erittäin tervetulleita mielenosoitukseen. Mielenosoituksessa ei hyväksytä minkäänlaista rasismia eikä siihen viittaavia tunnuksia.
Eri puolilta Suomea on organisoitu edullisia bussikyytejä Helsinkiin. Katso tarkemmat tiedot Joukkovoiman verkkosivuilta täältä.
Kokoontuminen Rautatientorilla alkaa klo 14
Torijuhla Hakaniemessä alkaa klo 17
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.