Tänä keväänä tulee kuluneeksi 150 vuotta Pariisin Kommuunin lyhytaikaisesta mutta kauaskantoisesta vallankumouksesta. Kommuuni julisti huhtikuussa 1871 alkaneeksi uuden politiikan aikakauden, jota piti leimaaman ”kokeellisuus, myönteisyys ja tieteellisyys.”
Liberaalit rakastavat köyhien kontrolloimista
Juha Sipilän oikeistohallitus on yrittänyt profiloitua muun muassa turhia normeja ja sääntelyjä purkavana hallituksena. On puhuttu ”normienpurkutalkoista”. Tavoitteena on ollut vähentää yritysten sääntelyä ja kuntien velvoitteita – näin avataan näppärästi lisää tilaa markkinoiden vapauttamiselle Yhdysvaltain malliin.
Sen sijaan köyhemmälle kansanosalle Sipilän hallitus lupaa vain lisää valvontaa, kuria ja kontrollia. Tästä ovat osansa saaneet erityisesti työttömät ja turvapaikanhakijat.
Hallitus aikoo tiukentaa työttömyysturvan ehtoja muun muassa lanseeraamalla pakollisen ilmoittautumisvelvollisuuden kolmen kuukauden välein. Koska julkisen sektorin oma työllistämisinfra vedetään sote- ja maakuntauudistuksen myötä uusiksi, ollaan uuteen valvontatoimeen rekrytoimassa yksityisiä yrityksiä. Hallitus siis nostaa lopullisesti kädet pystyyn massatyöttömyyden edessä ja avaa yksityiselle bisnekselle ovet apposen auki työllistämismarkkinoille. Tästä aiheutuu päällekkäistä työtä, ylenpalttista byrokratiaa ja lisäkustannuksia, sillä yksityiset yritykset eivät lain mukaan voi hoitaa viranomaistehtäviä. Miten esimerkiksi käy työttömien työnhakijoiden yksityisyydensuojan? Ilmeisesti hallituksen mielestä sillä ei ole niin väliä, onhan kyseessä kelvoton, sohvilla laiskotteleva kansanosa.
Köyhien ja vähäosaisten kyykytys, alistaminen ja kontrollointi ovat liberalistisen poliittisen perinteen ytimessä. Tämä käy hyvin ilmi esimerkiksi Domenico Losurdon kirjasta Liberalismin musta kirja. Liberaalien paljon kuuluttama vapaus on käytännössä varattu omistavalle luokalle, muiden vapauden rajoittaminen on erilaisten verukkeiden nojalla suotavaa, jopa pakollista. Ei ole yllätys, että liberalismin keskeiset teoreetikot eivät nähneet orjuudessa paljoa moitittavaa.
Talousliberaalin väen kädenjälki näkyy myös maahanmuuttopolitiikan kiristämisessä. Liberalismi korostaa kilpailun merkitystä, mikä soveltuu myös alueiden, etnisten ryhmien, kansakuntien, valtioiden, kulttuurien ja kuviteltujen rotujen välisten suhteiden tarkasteluun. Ei ole yllätys, että nationalististen rajat kiinni –porukoiden joukosta löytyy näkyviä liberaalihahmoja niin pienpuolueista kuin kokoomuksestakin. Yhteinen sävel on löytynyt äärioikeiston sekä perussuomalaisten rasistien kanssa.
Eräs konkreettinen seuraus tästä liberaalikapitalismin ja äärinationalismin liitosta on hallituksen historiallinen linjaus, jonka mukaan perustuslaissa määritelty ihmisten yhdenvertaisuus lain edessä ei enää päde. Eduskunnan tekemän lakimuutoksen jälkeen oleskeluluvan saaneiden ja kotoutumistukeen oikeutettujen maahanmuuttajien sosiaaliturvaa leikataan. Tekosyyksi on löydetty ”säästöt”. Näin heppoisesti maan nykyinen poliittinen johto kumoaa perustuslakiin kivetyt tasavertaisuuden periaatteet.
Kansantalouden heikon tilanteen varjolla käydään armottomasti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kimppuun. Poliittisella populismilla ratsastavat kaikki hallituspuolueet ja kärsijänä on kansan enemmistö. Hallitus on myös ovela asettaessaan eri kansanosia toisiaan vastaan. Kaiken pahan alku ja juuri ovat laiskana kotona möllöttävä tuottamaton kansanosa ja rajojen ulkopuolelta tulvivat pakolaismassat. Molempia voidaan sumeilematta kurittaa. Valitettavan moni tuntuu syövän tämän hallituksen tarjoaman pajunköyden sellaisenaan.
Kirjoittajan artikkelit
Yhdysvalloissa vallitsee entistä enemmän rahan valta eli plutokratia, jossa myös poliittinen valta on rikkaiden käsissä, sanoo taloustieteilijä Sixten Korkman.
Agit-Propin kaari, tarina läpi vuosikymmenten, on ainutlaatuinen ja kiehtova. Se alkaa 1960-luvun radikaaleista vuosista, aikakaudesta, jolloin papitkin yhtäkkiä alkoivat laulaa vallankumouksellisia lauluja, ja jatkuu läpi hektisen ja intensiivisen 1970-luvun. Syksyllä ilmestyi uusi kirja Agit-Prop – Lauluja utopiasta.
- ‹ edellinen
- 7 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Maailma on syvän ympäristökriisin edessä. Perimmäiset syyt tälle ovat sidoksissa taloudellisen vallan ja riiston rakenteisiin.
Suomen työttömyystilanne on koko EU:n heikoimpia. Lisäksi työelämän laatu on heikentynyt.
Työsuojeluviranomainen tarkasti kesällä alle 30-vuotiaiden nuorten työpaikkoja ja havaitsi selkeitä puutteita nuorten palkkauksessa. Nuorten työpaikoilla valvottiin myös työturvallisuutta ja tarkastuksilla havaittiin monenlaisia puutteita perehdytyksen suhteen.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.