Liity liittoon ja vaikuta!
Nuoria ei kiinnosta ay-toiminta. Tämähän on väite, johon törmää jatkuvasti.
Sen vuoksi on piristävää törmätä nuoreen pääluottamusmieheen, joka on aidosti ylpeä oman ammattiliittonsa toiminnasta ja kokee, että ay-toiminnan kautta voi oikeasti vaikuttaa asioihin.
Helsinkiläinen Reko Häyrynen on logistiikka-alan yrityksen pääluottamusmies. Työn myötä liittona on luonnollisesti Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliitto AKT.
Alalle Häyrynen päätyi kuultuaan kaveriltaan, että tarjolla olisi fyysistä työtä eikä palkassa ole valittamista. Alunperin tarkoituksena oli tehdä hommaa vain väliaikaisesti, mutta nyt työuraa on alalla takana nelisen vuotta.
– Tämä on aika tyypillistä meillä, että tullaan vain pyörähtämään mutta sitten jäädäänkin pitemmäksi aikaa, kuvailee Häyrynen.
Kun Häyrynen aloitti työt nykyisellä työnantajallaan, työpaikalla oli luottamusmies, joka kuitenkin lähti noin vuoden kuluttua. Uutta ei tilalle valittu, koska ketään ei sillä hetkellä kiinnostanut työnantajan kanssa käden vääntö ja muu toimenkuva.
Toista vuotta Häyrynen katseli tilannetta, ja päätti että homma on saatava kuntoon, muuten mies lähtee työpaikasta. Hän otti AKT:n aluetoimistosta selvää, miten luottamusmiesvaalit pidetään ja järjesti sellaiset. Hänet valittiin ainoana ehdokkaana.
Nuori osaa puhua nuorelle
Nuoret eivät ainakaan Häyrysen kokemuksen mukaan ole silti se hankalin ryhmä.
– On näitä vanhoja patuja, jotka ovat ay-liikkeessä olleet iät ja ajat. Sitten on näitä keskivanhoja, jotka eivät oikein koskaan ole ammattiliitoista innostuneet. Ne ovat niitä hankalimpia mukaan vedettäviä, aprikoi Häyrynen.
Nuorilla tuppaa olemaan vääriä mielikuvia siitä, mitä liiton jäsenyys maksaa ja mitä kaikkia etuja jäsenyys tuo mukanaan. Kunhan harhaluuloista päästään eroon, on Häyrysen mukaan yllättävän helppoa saada nuoria innostumaan ay-toiminnasta.
– Nuoret lähtevät mukaan, kunhan ay-toimintaa osataan oikein perustella. Itsekin kun olen nuori niin minun on ehkä helpompaa keskustella ikäisteni kanssa. Monissa paikoissa voi olla 40-50-vuotias luottamusmies, muuten pätevä ja yritteliäs, mutta joka ei saa samalla tavalla kommunikoitua sen nuoremman sällin kanssa, kertoo Häyrynen.
Hän ei koe ay-toimintaa ylimääräisenä rasitteena.
– Onhan siinä oma hommansa, mutta toisaalta sen kautta saa erilaisia etuuksia, kuten työstä vapautusta luottamusmiehen toimen hoitamista varten.
Kiistaa pikkuasioista
Luottamusmiehen arkipäivän työstä Häyrynen kertoo, että työnantajan kanssa joutuu käymään vääntöä ärsyttävistä pikkuseikoista, joiden pitäisi olla itsestään selviä asioita, mutta joista varsinkaan nuoremmat työntekijät eivät edes välittäisi.
– Tuleeko palkkanauha ajallaan, onko vapaat merkitty miten, onko työvuorolista tehty oikein, listaa Häyrynen tyypillisiä esimerkkejä.
Työnantajissa on eroja, jotkut ovat tunnollisempia kuin muut, mutta jatkuvasti pikkuasioista saa kiistellä, hieman siellä sun täällä.
– Kuulin huhun, että olisi joku työnantaja, joka hoitaisi kaikki velvoitteensa oikein, aina ja hyvin. En kyllä usko. Luulen, että työntekijä nyt kyllä itse unohtaa jotain, naurahtaa Häyrynen. Totta vai tarua, kyseessä lienee silti enemmän poikkeus kuin sääntö.
Yleensä riita-asioissa on kyse sopimuksen ja pykälien erilaisista tulkinnoista.
Vastaanotto liitossa hyvää
Reko Häyrynen on ollut tyytyväinen liiton toimintaan ja siihen tapaan, miten hänet on liitossa vastaanotettu. Hänen mukaansa AKT:stä löytyy solidaarista väkeä, joka aidosti haluaa ajaa työntekijöiden asiaa. Pääosin porukka on sellaista, joka haluaa hoitaa hommansa kunnolla. Se on yksi niistä tärkeistä syistä, mikä saa liiton toimimaan.
– Vaikutusmahdollisuudet ovat olleet paremmat kuin mitä osasin edes odottaa. Kokoustamaan kun lähdetään niin saadaan esimerkiksi epäkohtia työehtosopimuksessa korjattua, sanoo Häyrynen.
Hän korostaa, että loppujen lopuksi Suomen lain puitteissahan tässä toimitaan.
– Tessin voimassaoloaika on tällä hetkellä kaksi vuotta. Siinä on omat hyvät ja huonot puolensa niin työnantajan kuin -tekijän näkökulmasta. Jos huomataan joku esimerkiksi kirjausmuotoon pujahtanut epäkohta, sitä joudutaan tulkitsemaan, mutta kirjataan se sitten seuraavalla kerralla tarkemmin, sanoo Häyrynen.
Räikeisiin epäkohtiin, esimerkiksi suoriin tes-sopimuksen tai lain rikkomisiin puuttuminen on Häyrysen mukaan huomattavasti helpompi tilanne. Ratkaisu haetaan tuomioistuimen kautta, eikä työmarkkinaosapuolien tarvitse esittää tulkintojaan.
Joillakin aloilla on ollut tapauksia, joissa hankalia luottamushenkilöitä ostetaan ulos firmasta tai riitatapauksissa mennään irtisanomisissa oikeuteen ja ollaan valmiita maksamaan lankeava sakko ennemmin kuin suvaitaan työntekijöiden asemaa puolustavaa edunvalvojaa.
– Jos tarkoitushakuinen rikkeiden viljely luottamushenkilöiden irtisanomisissa jatkuu, täytyy siitä seurautuvia sanktioita kovennetaan rajusti, huomauttaa Häyrynen. Myös tässä suhteessa työehtosopimuksia pitäisi Häyrysen mielestä tiukentaa.
Kvartaalikapitalismi potkii kaikkia
Viimeisin tes-kierros meni Häyrysen mielestä yllättävänkin kevyesti. Palkankorotustaso oli liittokierrosten korkeimpia ja siihen ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä. Lakkotarvetta ei ilmennyt ja saatiin mitä haluttiin.
– Seuraavaan sopimukseen aion esittää konkreettisia muutoksia, lähinnä tarkennuksia ja järkeistyksiä. Esimerkiksi sairaslomien ehtoja täytyy muuttaa siten, että alle yksivuotiaiden sairaiden lasten vanhemmille saataisiin enemmän mahdollisuutta hoitovapaaseen, mikäli puoliso on itse kipeä. Sanamuotoja haluan myös joissakin kohdissa muuttaa, kertoo Häyrynen.
Hänen mukaansa oli jotenkin surullista, että hoitopuolen tehyläiset joutuivat oikeasti tappelemaan palkankorotustensa puolesta, kun auto- ja kuljetusalalla vastaavia sopimuksia tehdään heittämällä ja huomattavasti etuajassa, työtaisteluasetta ei edes vilautettu.
Häyrynen haluaakin nostaa vilpittömästi kaikille tehyläisille hattua ja toivoo, että ensi kerralla vielä piirun verran rankemmin ja paremmin, niin homma toimii. Suomessa barrikadeille lähtemisen kynnys on liian korkea ja solidaarisuuskin liittojen välillä hieman hakusessa.
– Ei löydy kollektiivista ajattelua, ymmärrystä duunareiden asemasta. Vaikka me olemme esimerkiksi tehyläisten kanssa eri aloilla, ollaan saman talouden ja saman inflaation alaisia. Kvartaalikapitalismi potkii meitä kaikkia. Pitääkö sen rahan mennä sijoittajan taskuun vai kuuluisiko siitä kenties siivu duunarillekin? latoo Häyrynen.
Miksi on aina itsestään selvää, että duunari saa voitoista vain murusia, eikä pörssiherroille tunnu ahneuskaan riittävän?
– Käännetään homma toisin päin: jos firma saa 30 prosenttia enemmän voittoa niin palkkoja korotetaankin 60 prosenttia, mitäs siihen sanotaan, tuumii Häyrynen.
Monta tapaa vaikuttaa
Reko Häyrynen käy aktiivisesti liiton järjestämässä koulutuksessa.
– Rivijäsenillekin oman ay-osaston kokouksissa piipahtaminen ja erilaiset yhteistoimintakuviot tuovat paljon tietoa ja tärkeitä kontakteja, neuvoo Häyrynen.
Eikä kaiken liiton toiminnan tarvitse olla kokouksissa istumista ja sopimustekstien tankkausta.Myös epävirallisella, viihteellisemmällä yhdessäololla on oma, usein hyvin tärkeä merkitys.
– Hauskanpidonkin lomassa voi oppia yhtä jos toista hyödyllistä. Liiton tarjoama monipuolinen toiminta voi innostaa nuoria viihteen varjolla myös muusta ay-toiminnasta. Suuri osa ay-toiminnasta on duunareiden välistä keskustelua ja kokemusten vaihtoa, muistuttaa Häyrynen.
Vaikuttamaan voi Häyrysen mukaan nousta monella eri tavalla. Liittoon kuuluminen ei estä osoittamasta mieltään tai vaikuttamasta jotain muuta kautta. Mutta se on hyvä alku.
– Jos ei yritä vaikuttaa, niin ei ole oikeutta valittaa, toteaa Reko Häyrynen.
MARKO KORVELA
* OPI PERUSASIAT!
---------------
* Liity oman alasi liitton. Se on mahdollista jo opiskeluaikana.
* Liiton jäsenmaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia.
* Ay-toiminta on pääosin ilmaista liittoon kuuluvalle työntekijälle.
* Liitto auttaa monin eri tavoin, sieltä saa esimerkiksi lakineuvontaa.
* Selvitä, kuka on työpaikkasi luottamusmies, häneltä saa aina lisätietoja.
* Liiton neuvottelema työehtosopimus takaa myös liittoon kuulumattomille oikeudet.
* Ei ole olemassa niin pientä firmaa, etteikö sinne voisi luottamusmiestä valita.