Luokkataistelun uusi vaihe

Ranskan lakot ja joukkomielenosoitukset eläkeiän nostamista ja eläkeleikkauksia vastaan ovat vahva merkki luokkataistelun uudesta vaiheesta, työväenluokan asettumisesta vastustamaan kapitalistien suorittamaa törkeää hyökkäystä työpaikkoja ja elinehtoja vastaan.

Nämä tapahtumat antavat iskun väitteille, joiden mukaan työväenluokka on loppuun palanut voima ja luokkataistelu menneisyyden jäänne. Jälleen kerran työväenluokan yhteiskunnallinen voima on löytämässä ilmeensä. Modernin yhteiskunnan perusjakautuminen porvaristoon ja työväenluokkaan osoittaa paikkansa pitävyytensä maailmankapitalismin historiallisen romahduksen olosuhteissa.

Ranskassa lakot lakiluonnosta vastaan, joka nostaisi eläkkeellesiirtymisikää, ovat kestäneet jo viikkoja ja ovat tällä viikolla laajentuneet. Kun viikko alkoi, huoltoasemat kautta maan olivat tyhjiä polttoaineesta jalostamotyöntekijöiden lakon takia. Kuorma-autonkuljettajat yhtyivät lakkoon hidastaen liikennettä maan päävaltateillä. Lukiolaisten liittyminen protestiin sulki satoja oppilaitoksia. Jatkona edellisten viikkojen toimintapäiville tällä viikolla oli jälleen suurmielenosoituksia, jotka toivat kaduille yli kolme miljoonaa ihmistä. Väkimäärät olivat paljon poliisin ilmoittamia suurempia.

Lakkotoiminnan laajentuminen oli työväenluokan vastaus Sarkozyn hallituksen sortotoimille, muun muassa mellakkapoliisin käyttämiselle öljytyöläisten suorittamien jalostamojen saartojen murtamiseksi.

Lakoilla on koko ajan ollut Ranskan väestön valtaisa tuki. Mielipidetiedustelujen mukaan 70 prosenttia on lakkolaisten puolella. Nuorten 18–23-vuotiaiden keskuudessa tuki on jopa 84 prosenttia. Sitä vastoin Sarkozyn suosio on ennätyksellisen alhaalla.

Sarkozyn hallituksen vastaus laajeneviin lakkoihin on ollut kaivautuminen asemiinsa ja sen väittäminen, että leikkaukset ovat pakon sanelemia ja ne on toteutettava. Sarkozyn takana ovat ranskalaiset ja eurooppalaiset pankit sekä maailman tasolla raha- ja yhtiöeliitti, joka on päättänyt maksattaa kapitalistisen järjestelmän kriisin työväenluokalla.

Ranskan tapahtumat ovat maailmantapahtumia. Ne ovat osa kasvavaa vastarintamielialaa jokaisessa maassa. Euroopassa vastustetaan yhä päättäväisemmin ankaria toimia, jotka esiteltiin kautta mantereen kevään velkakriisin puhjettua. Kreikassa ja Espanjassa on ollut päivän yleislakkoja. Italiassa sadat tuhannet ovat marssineet vastalauseena kurjistustoimille. Britanniassa valmistaudutaan joukkokamppailuun oikeistohallituksen kurjistuspakettia vastaan. Taistelu ei ole myöskään rajoittunut Eurooppaan. Lakkoja on ollut myös Aasian maissa ja USA:ssa.

Avoin konflikti työväenluokan ja valtion välillä nostaa jokaisessa maassa kysymyksen vallasta. Keiden eduksi yhteiskuntaa hallitaan? Jatkuva tuotantovälineiden yksityisomistukseen perustuva kapitalistiluokan herruus merkitsee väestön yhä suurempaa köyhtymistä, demokraattisten oikeuksien hävittämistä ja entistä verisempiä sotilaallisia konflikteja.

Siksi työväenluokan ja työväenliikkeen on välttämättä nostettava jälleen esiin perimmäinen vaihtoehtonsa, poliittisen vallan haltuun ottaminen, maailmantalouden uudelleen järjestäminen sosiaalisten tarpeiden mukaisesti sekä pankkien ja yhtiöiden diktatuurin lopettaminen.