M-realin johto lopettaa Lielahden tehtaan
Viime vuoden lokakuussa metsäyhtiö M-real investoi Lielahden massatehtaan jätevesilaitokseen ja voimalaitoksen kaukokäyttöön huomattavan summan. Marraskuussa yhtiön johto ilmoitti, että tehtaan koko toiminta lopetetaan vuoden 2008 kesäkuun loppuun mennessä. Päätös merkitsee 44 työntekijän työsuhteen päättymistä, joko eläkeputkea tai irtisanomista.
Paperiliiton ammattiosasto 6:n puheenjohtajana vuoden alussa aloittanut Jarmo Muhonen oli yhtenä työntekijöiden edustajana viime viikolla päättyneissä yt-neuvotteluissa. Työntekijöillä oli esittää vaihtoehtoja, mutta työnantajalle ei kelvannut mikään muu kuin tehtaan alasajo.
– Esitimme muun muassa rullafluffituotantoon perustuvan tuoteraaka-aineen tekemistä, mutta vastaus oli tyly ei. Mielestämme tämän tuotantosuunnan lopettaminen vuonna 2003 oli virhe. Nyt tarvittaisiin erikoistuotantoon perustuvia vaihtoehtoja, sanoo Jarmo Muhonen.
Lopettamispäätös on kova isku työntekijöitä kohtaan myös siksi, että viime vuosien kaksissa aiemmissa yt-neuvotteluissa säästöt on otettu suorilla irtisanomisilla, ulkoistamisilla sekä erilaisilla joustoilla ja säästöillä. Kun joustovara on käytetty loppuun, on vuorossa koko tehtaan lopettaminen.
Bonukset saatiin
puristettua
Kokemukset yt-neuvotteluista ja keskusteluista M-realin konsernijohdon kanssa olivat Jarmo Muhosen mielestä masentavia. Neuvotteluissa vahvistui käsitys, että konsernijohdolle ei kelpaa mikään vaihtoehto, koska tehtaan lopettamisesta on päätetty. Muhosta hämmästytti myös työnantajapuolen neuvottelijoiden kyyninen asenne.
– Sanottiin jopa niin, että yhtiölle on edullisempaa myydä koneet vaikka varaosiksi kuin jatkaa tuotantoa missään muodossa tai myydä tehdas uudelle omistajalle. Aiemmin tuotannon lopettamista perusteltiin puupulalla, nyt syyksi sanotaan halvan puun puute, jatkaa Jarmo Muhonen.
Ellei ihmeitä tapahdu, M-realin Lielahden tehtaan toiminta loppuu kesäkuun loppuun mennessä. Jarmo Muhonen suree sitä, että ay-liikkeen sisäinen solidaarisuus näyttää kadonneen. Vallankaan Lielahden kaltaisten pienten tehtaiden kohtalolle ei juuri korvia lotkauteta. Niinpä neuvottelijoiden piti puristaa irti se, mikä tässä tilanteessa oli mahdollista.
– Saimme sovittua, että viimeisen puolen vuoden ajalta meille maksetaan ylimääräistä bonusta. Ikärakenne tehtaalla on sellainen, että eläkeputkeen pääsee vain kymmenkunta henkeä Nuorilla on aina paremmat mahdollisuudet työllistyä tai kouluttautua kuin meillä viisikymppisillä, sanoo Jarmo Muhonen.
Metsäliiton rooli
taustalla ihmetyttää
Hän ymmärtää varsin hyvin, että yksittäiset työntekijät miettivät lähinnä omaa selviytymistään. Mutta tukea tarvittaisiin sekä konsernin muilta yksiköiltä että Paperiliitolta ja SAK:lta.
– Stora Enson Kemijärven tehtaan lopetuspäätös on saanut ansaittua huomiota, mutta siellä onkin kyse tosi isoista asioista. Siellä tehtaan lopettaminen on myös aluepolitiikkaa, joka koskettaa koko keski-Lappia. Ja valtion rooli merkittävänä äänivallan käyttäjänä kärjistää asiaa.
Muhonen pohtii, että metsäteollisuuden työnantajien menettely heikentää koko yhteiskuntapolitiikan moraalia. Kun omistaa, niin saa tehdä mitä tahansa muista piittaamatta. Hän ihmettelee myös Osuuskunta Metsäliiton roolia M-realin omistajana.
– 130 000 metsänomistajan Metsäliitto myy tavallaan itselleen puuta myydessään sitä tytäryhtiölleen M-realille. Miten puunhinta voi siis olla syy M-realin tehtaiden lopettamiselle, kyselee Jarmo Muhonen metsänomistajien vastuuta tässä tilanteessa.
M-real on tehnyt viime vuosien aikana virheitä toisensa perään sekä kotimaassa että ulkomailla. Lielahdessa lopetettiin kannattava fluffituotanto, oma kuorimo ja kuorijätettä käyttävä voimalaitos, joka alkoi käyttää huomattavasti kalliimpaa maakaasua.
– Jos Lielahden tehdas olisi saanut pari-kolme vuotta jatkaa, olisi nähty mihin yleinen kehitys johtaa. Laatutuotteilla on nyt maailmalla markkinoita ja mahdollisuuksia, joita ei olisi varaa hukata, pohtii Jarmo Muhonen.
HANNU OITTINEN