Maailman sosiaalifoorumi tukee Tunisian demokraattista kehitystä
Arabikevään kansannousuista kenties parhaiten toipunutta Tunisiaa kohtasi viikolla vakava tragedia, kun asemiehet iskivät Bardo-museoon. Pääkaupunki Tunisin suositussa turistikohteessa surmansa sai kymmeniä turisteja ja tunisialaisia. Iskun tekijöiksi epäillään ääri-islamilaisia terroristeja, joilla on todennäköisesti kytköksiä Isis-järjestöön.
Muutaman vuoden takainen arabikevät alkoi juuri Tunisiasta. Kansannousu syöksi melko rauhanomaisesti vallasta maata 23 vuotta hallinneen presidentti Zine el-Abidine Ben Alin. Maahan saatiin vapaat vaalit ja uusi perustuslaki.
Terrori-isku sattui ikävään aikaan. Maaliskuun 24.-28. Tunisiassa on tarkoitus järjestää Maailman sosiaalifoorumi, johon odotetaan yli 50 000 osallistujaa kaikilta maapallon mantereilta. Suunnitelmissa on tapahtumia muun muassa ekologisesta demokratiasta, kaivostoiminnasta, solidaarisuustaloudesta ja hyvän elämän käsityksistä islamissa.
Terrori-iskun jälkeen Maailman sosiaalifoorumin järjestelykomitea ilmoitti, että foorumi viedään läpi alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Foorumin koordinaattori Abderrahmane Hedhili toteaa järjestäjien viestissä, että islamistiterroristit yrittävät iskulla horjuttaa Tunisian demokraattista kehitystä ja luoda pelon ilmapiiriä. Ihmisten osallistuminen sankoin joukoin sosiaalifoorumiin on solidaarisuuden viesti siitä, että koko maailman kansalaisyhteiskunta seuraa ja haluaa edesauttaa Tunisian ja koko pohjoisen Afrikan alueen kehitystä kohti demokratiaa ja rauhaa.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Kun pääoma kasvaa ja Mammonalinna kohoaa, miksi työväen arki murenee? Suomessa eletään hetkeä, jossa Orpo–Purran hallitus siirtää työelämän riskit yksilölle ja jakaa voitot yrityksille, samalla kun kunnalliset palvelut kuihtuvat ja sosiaalityöntekijän ruokatauko katoaa kalenterista. Kuntaliiton tuore selvitys paljastaa, ettei kyse ole pelkästä budjettivajeesta, vaan rakenteellisesta epäonnistumisesta: kapitalistinen järjestelmä ei enää takaa yhdenvertaisuutta, vaan muuttaa peruspalvelut etuoikeudeksi. Tiedonantajan päätoimittajan sijainen JP (Juha-Pekka) Väisänen kysyy: kuinka kauan yhteiskuntaa voi purkaa, ennen kuin se lakkaa olemasta yhteinen? Tiedonantaja-festivaali kokoaa yhteen ne, jotka eivät suostu hiljaisuuteen – feministiset journalistit, järjestöaktiivit ja työväenluokan rakentajat, jotka vaativat vastauksia ja vaihtoehtoja.
Kun presidentit ja pääministerit keskustelevat sodasta, työväenluokka maksaa verot, kantaa taakan ja hautaa lapsensa. Suurpääoma määrittää, milloin ja miksi soditaan, mutta kenen ääni kuuluu, kun päätetään rauhasta? Nuorten kasvava epäluottamus poliitikkoihin, imperialistiset sodat ja kansainvälinen pääoman etu paljastavat, että rauhan kysymys on pohjimmiltaan luokkakysymys — ja juuri siksi ratkaiseva hetki työväenluokan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on käsillä nyt.
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.