Valtion postiyhtiö Itella on viime vuosien aikana tullut tunnetuksi tulevaisuudenvisioista, jotka eivät ihan aina ole järkevimmästä päästä.

Tässä suhteessa yhtiön johtoon viime vuonna astunut toimitusjohtaja Heikki Malinen ei petä. Lokakuun lopulla julkaistussa tiedotteessa valtionyhtiön vaatimattomaksi tavoitteeksi ilmoitettiin toiminnan pitäminen markkinaehtoisena samaan aikaan, kun postilähetysten määrän ennustetaan vähenevän puolella vuoteen 2020 mennessä.

– Yhtiön kaikkien liiketoimintojen pitää olla kannattavia, jotta voimme kasvaa, Malinen linjaa.

Vaikka nykyisen postilain mukaan valtio voi tukea Itellaa alueilla, joilla postinjakelu ei ole taloudellisesti kannattavaa, ei yhtiö halua käyttää tätä mahdollisuutta. Sen sijaan Itella aikoo leikata kulujaan etupainotteisesti, samaa tahtia lähetysmäärien ja liikevaihdon alentuessa.

"Tolkuton luku"

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n puheenjohtaja Esa Vilkunan mukaan Itellan visiosta on luettavissa tolkuton luku. Henkilövaltaisella alalla työskentelee tällä hetkellä arviolta 16000 työntekijää ja toimihenkilöä.

– Jos työntekijöitä vähennetään samassa suhteessa lähetysten määrien mukaan, tarkoittaa se 8000 palkansaajan työn loppumista, Vilkuna varoittaa.

Vaikka pakettiliikenteen kasvu helpottaa tilannetta, on sen työllistävä vaikutus huomattavasti pienempi kuin kirje- ja lehtijakeluun kaavailtu leikkaus.

Vaikka myös PAU arvioi postialan työpaikkojen vähentyvän tulevaisuudessa, on työmäärän kannalta lähes yhdentekevää pudotetaanko postiluukusta yksi vai kolme lähetystä. Postilaki velvoittaa yrityksen joka tapauksessa ylläpitämään postiverkkoa nykyisessä laajuudessa.

– Alan tuottavuus tulee väistämättä laskemaan, kun jakelureitit on kuitenkin kuljettava päivittäin päästä päähän, Vilkuna muistuttaa.

Yhdistetäänkö jakelut?

Tällä hetkellä ei ole tiedossa, miten Itella käytännössä toteuttaisi mittavat henkilöstövähennystavoitteet. Varhais- ja päiväjakeluiden yhdistäminen on kuitenkin ollut moneen kertaan esillä yhtiön historiassa.

Itella on tehnyt kokeiluja yhdistämisistä alueellisten lehtitalojen kanssa jo vuodesta 2004, ja se oli esillä postilakia uudistettaessa 2011. Ideana on, että suomalaisten elämä helpottuu, kun kuuman aamukahvin äärellä voi sanomalehden lisäksi lukaista kirjepostit jo ennen töihin lähtöä.

Sanomalehden ja päiväpostin jakelujen yhdistäminen tuo Itellan mukaan myös muita mainioita etuja. Pitkään tappiollisena pysynyt postinjakelu muuttuu kustannustehokkaaksi, ja ympäristökin pelastuu, kun vuorokaudessa jakelureitit ajetaan vain kerran.

Tänä vuonna uusi jakelutapa on jo otettu käyttöön Varsinais-Suomen Kaarinassa kesäkuun alussa. Jostain syystä jakelualan työntekijät eivät ole laisinkaan yhtä innostuneita mallista, jossa yksi ihminen joutuu tekemään kahden työt.

Jakelujen yhdistämisen sijaan PAU vaatii työn järjestämistä jatkossakin kokoaikatyöksi nykyisessä laajuudessa ja konsernia koskevan muutosturvasopimuksen uusimista vastaamaan nykytilannetta.

Puheenjohtaja Esa Vilkunan mukaan valtio-omistajan on valmistauduttava postilain edellyttämään yleispalvelun kohtuuttomien nettokustannusten korvaamiseen.

– Aivan kaikkea ei voida repiä postiduunarin selkänahasta.