Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Keywords:
Medialiitto esittää törkeitä heikennyksiä lehdistön työntekijöiden sopimuksiin
27.03.2023 - 17:45
(updated: 09.05.2023 - 13:43)
Journalistiliiton jäsenistä noin 3000 on lehdistön sopimuksen piirissä. Kuvituskuva Pixabay
Lehdistön työehtosopimusneuvottelut alkoivat tänään maanantaina synkissä merkeissä. Työnantajia edustava Medialiitto esitti pitkälti toistakymmentä heikennystä lehdistön työntekijöiden sopimuksiin.
Työnantaja haluaa muun muassa lyhentää lomia jopa kahdella viikolla, pidentää viikkotyöaikaa, heikentää vuorolisiä ja lyhentää synnyttävän vanhemman palkallista vanhempainvapaata.
Työntekijöitä edustava Journalistiliitto on tyrmistynyt Medialiiton esityksistä. Liitot totesivat viime kuussa, että tämän kevään neuvotteluissa keskitytään sopimaan palkoista ja parista muusta muutoksesta. Medialiiton pitkä heikennyslista on kaikkea muuta.
– Medialiitto on toiminut puhutun vastaisesti, täysin poikkeavalla tavalla. Emme pitäneet mahdollisena jatkaa lehdistön työehtosopimusneuvotteluja tänään, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho.
Aho toivoo, että neuvotteluja voidaan ensi viikolla jatkaa aiemmin puhutuista lähtökohdista.
– Tavoitteenamme on edelleen pitää huolta jäsentemme toimeentulosta ja saada aikaan palkkaratkaisu, joka ottaa huomioon kovan inflaation.
Neuvottelut jatkuvat 5. huhtikuuta. Journalistiliiton tavoitteena on saada lehdistölle uusi sopimus huhtikuun loppuun mennessä. Palkankorotuksia sisältäneet sopimukset on saatu neuvoteltua jo muun muassa Yleisradion, MTV3:sen ja Elokuva- ja ta-tuotantojen työehtosopimuksiin. Korotukset ovat mukailleen yleistä linjaa.
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus suorastaan pakottaa hyvinvointialueita nostamaan asiakasmaksuja korkeimpaan mahdolliseen. Kommunistinen näkökulma terveydenhuoltoon on selkeä: sen pitää olla maksutonta, yleisesti saatavilla ja täysin suojattua markkinatalouden syövyttäviltä voimilta.
Suomen kommunistisella puolueella on kumpaankin kevään vaaliin oma vaaliohjelmansa. Kommunistien vaihtoehto lähtee siitä, että aletaan määrätietoisesti parantaa tavallisten ihmisten oloja. On parannettava pieni- ja keskituloisten taloudellista asemaa, lisättävä vaikutusmahdollisuuksia sekä laajennettava demokraattisia oikeuksia ja vapauksia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa kaikkien yhteiskunnan ahtaalle ajamien kanssa, sanotaan puolueesta.
- ‹ edellinen
- 2 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?