Megarikkaiden omaisuus kasvoi tuhannella miljardilla
Maailman 500 rikkainta ihmistä kasvatti omaisuuttaan Bloombergin mukaan huimalla tuhannella miljardilla dollarilla vuonna 2017. Samaan aikaan, kun megarikkaat rikastuvat, syvenee eriarvoisuus, todetaan Kepan uutisissa.
Superrikkaiden kokonaisomaisuuden arvioidaan yltävän nyt jo yli viiteen tuhanteen miljardiin dollariin. Tieto käy ilmi Bloombergin miljonääri-indeksistä.
Tämä tarkoittaa, että maailman rikkaimpien ihmisten yhteenlaskettu varallisuus kasvoi viime vuonna 23 prosentilla. Reipasta kasvua edesauttoi globaalien osakemarkkinoiden arvon nousukiito.
Bloombergin indeksi listaa maailman rikkaimmaksi mieheksi yhdysvaltalaisen Amazonin perustajan Jeff Bezosin, jonka omaisuus yltää tammikuussa jo yli 100 miljardiin.
Toiseksi rikkain mies on Bill Gates yli 90 miljardin dollarin omaisuudella. Gates on myös maailman suurimman yksityisen hyväntekeväisyysjärjestön johtohahmo, ja vasta viime elokuussa hän lahjoitti 4,6 miljardin arvosta Microsoftin osakkeita Bill & Melinda Gates Foundationille. Pariskunta on kokonaisuudessaan lahjoittanut 35 miljardia varallisuudestaan pois vuodesta 1994 lähtien.
Gates ja Warren Buffet, maailman kolmanneksi rikkain mies, kehittivätkin vuonna 2010 ”antamislupauksen”, jossa ökyrikkaat lupasivat lahjoittaa vähintään puolet omaisuudestaan hyväntekeväisyyteen. Mukaan ilmoittautui yli 170 upporikasta, tosin Bezos ei ole liittynyt heidän joukkoonsa.
Eriarvoisuus kasvaa
Samaan aikaan kun ökyrikkaat rikastuivat, lisääntyy taloudellinen eriarvoistuminen, sillä miljardien maailman köyhimpien tulot pysyivät samana tai jopa laskivat viime vuonna, kirjoittaa brittiläinen laatulehti The Guardian. Globaali taloudellinen eriarvoisuus onkin nyt pahimmillaan sataan vuoteen, lehti arvioi.
Oxfamin mukaan maailma saattaa seuraavan 25 vuoden aikana nähdä ensimmäisen biljonäärinsä.
Myös avustusjärjestö Oxfam julkaisi joulukuussa raportin An Economy for the 99 percent, jonka mukaan kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on paljon pahempi, kuin on aiemmin luultu. Raportin mukaan maailman kahdeksan rikkainta miestä omistaa yhtä paljon kuin ihmiskunnan köyhin puolisko eli noin 3,6 miljardia ihmistä.
Oxfamin mukaan maailma saattaa seuraavan 25 vuoden aikana nähdä ensimmäisen biljonäärinsä. Luvun voi laittaa perspektiiviin miettimällä, että kyseisen biljonäärin olisi kulutettava miljoona dollaria päivässä 2738 vuoden ajan tuhlatakseen koko omaisuutensa.
Asiantuntijat varoittavatkin Guardianissa rikkaita siitä, että maapallon köyhä enemmistö saattaa ”iskeä takaisin” taloudellisen eriarvoistumisen kasvaessa.
Oxfam puolestaan muistuttaa, että yhteiskunnan kiukku eriarvoisuutta vastaan aiheuttaa jo nyt shokkiaaltoja ympäri maapalloa. Eriarvoisuus on ollut merkittävä tekijä muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin valinnassa sekä Filippiinien presidentti Rodrigo Duterten valtaannousussa.
Mitä keinoksi?
Eriarvoisuus koskettaa erityisesti naisia, jotka tekevät globaalissa etelässä töitä eniten juuri matalapalkkaisilla aloilla. Nykykehityksellä kestäisi 170 vuotta, että naiset saisivat keskimäärin samaa palkkaa kuin miehet maailmanlaajuisesti, laskee Oxfam.
Oxfam suosittaa raportissaan suoria keinoja, jotta talouden rattaat saataisiin pyörimään enemmistön eduksi – eikä vain muutamille onnekkaille.
Ensinnäkin järjestö kehottaa hallituksia pysäyttämään äärimmäisen vaurauden keskittymisen rikkaimmille lisäämällä korkeatuloisten verotusta. Tämä lisäisi verovaroja etenkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten terveydenhuollon, koulutuksen ja työpaikkojen kehittämiseen.
Lisäksi järjestö kannustaa maita puuttumaan veronkiertoon, edistämään naisten taloudellista tasa-arvoa puuttumalla yhteiskunnan näkymättömiin rakenteisiin sekä tukemaan kestäviä yrityksiä, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja yhteisöjä eivätkä pelkästään osakkeenomistajia.
Samanlaisia suosituksia antoi vuoden lopussa julkaistu maailman eriarvoisuusraportti, joka kannusti etsimään mallia Euroopan sosiaalidemokraattisesta politiikasta ja juurikin progressiivisesta verotuksesta.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
SKP vietti kymmenen vuotta sitten vappua tunnuksella Irti porvareista! Taiteilija Jani Leinonen suunnitteli SKP:lle tuolloin vapputunnuksen, jossa ilmassa oleva nyrkki viestii kapinasta, uhmasta, yhtenäisyydestä ja voimasta.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.