Huhtikuussa Tiedonantajassa mm. leikkausten synkistä näkymistä, rikkaiden "verosuunnittelusta" ja lääkekorvausten kiemuroista. Sekä tietysti perinteiset vapputervehdykset!
Miina Sillanpäätä juhlistetaan
Suomen ensimmäisen naisministerin ja yhteiskunnallisen vaikuttajan Miina Sillanpään (1866-1952) syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta tänään 4. kesäkuuta. Syntymää juhlistetaan Sillanpään muistomerkillä Helsingissä maanantaina. Soihtu-muistomerkki sijaitsee Tokoinrannassa, Hakaniemessä. Sillanpään juhlavuotta suojelee presidentti Tarja Halonen.
Miina Sillanpää nousi torpantytöstä, piiasta ja palvelijattaresta tärkeäksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Hän oli uranuurtaja ja kansalaisvaikuttaja, joka teki laajan ja monipuolisen elämäntyön. Vuonna 1899 Sillanpäästä tuli Helsingin Palvelijataryhdistyksen paikanvälitystoimiston johtaja ja sittemmin Palvelijataryhdistyksen puheenjohtaja. Tätä tehtävää hän hoiti koko loppuelämänsä vuoteen 1952 asti.
Sillanpää toimi kansanedustajana yhteensä 38 vuotta. Hänestä tuli myös Suomen ensimmäinen naisministeri vuonna 1926. Erityisesti heikossa asemassa olevien ryhmien, kuten palvelijattarien, naisten, vanhusten ja yksinhuoltajaäitien aseman parantaminen oli hänelle tärkeää. Miina Sillanpää perusti Suomeen ensikodit. Hänellä oli lukuisia luottamustehtäviä, joissa hän vaikutti sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.
Juhlavuoden merkittävä päivä on myös 1. lokakuuta. Sisäministeriö on myöntänyt tuolle päivälle juhlaliputuksen Miina Sillanpää 150 vuotta -juhlavuoden ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi.
Kirjoittajan artikkelit
Alatorniolainen kunnallispoliitikko Eino Lindholm piti ensimmäisen kerran aapiskirjaa kädessään kiertokoulussa Ylivojakkalassa. Eino löysi kirjoista ja työväenliikkeen lehdistä sellaista viisautta, jota hän halusi jakaa köyhille ihmisille. Vasta ilmestynyt Eino Lindholmin elämäkerta ”Kielletyt kirjat” kertoo, kuinka nuori perheenisä salakuljetti hevosella kuusi säkillistä kiellettyjä kommunistisia kirjoja Vojakkalasta Kemijokivarteen Taivalkoskelle ja autokyydissä Kemiin. Kirja kertoo punavangin kohtalosta lapuanliikkeen repimässä Suomessa.
- ‹ edellinen
- 6 / 329
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.
SKP:n rauhanryhmän aktiivi Mervi Grönfors ei niele militaristista selittelyä siitä, että aseet takaisivat turvallisuuden. Hänen mukaansa koko Euroopan keskustelua leimaa vaikeneminen aseiden rumasta kääntöpuolesta. Grönfors peräänkuuluttaa järjen ääntä, rauhanpolitiikkaa ja inhimillisiä ratkaisuja – ei lisää panssareita, ei pelon propagandaa.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.