Ministerit pakoilevat vastuutaan Talvivaaran ympäristökatastrofissa
Miksi hallituksen ministerit puhuvat vain Talvivaaran kaivoksen ympäristöluvasta, jonka noudattamista valvovat Ely-keskuksen viranomaiset, vaikka valtioneuvostolla on valta pysäyttää kaivoksen toiminta ja vaikka peruuttaa sen kaivoslupa?
Tätä kummastelee SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen verkkosivuillaan.
Hakanen toteaa, että kaivoslain mukaan valtioneuvostolla on oikeus peruuttaa kaivoslupa tai kieltää toiminta väliaikaisesti, jos lupahakemuksessa on annettu olennaisesti virheellisiä tai puutteellisia tietoja, yhtiö ei täytä luvan myöntämisen edellytyksiä tai jos kaivosyhtiö on olennaisella tavalla laiminlyönyt tai rikkonut lain velvoitteita tai lupamääräyksiä. Talvivaaran kaivoksen osalta kaikki nämä perusteet täyttyvät: Kaivoslupaa hakiessa ei kerrottu uraanista, yhtiö ei ole noudattanut lupaehtoja ja se on syyllistynyt toistuvasti vakaviin ympäristörikoksiin.
– On turha valitella, että hallituksella ei ole keinoja puuttua Talvivaaran kaivosyhtiön ympäristörikoksiin, kun elinkeinoministeri Jyri Häkämies ja ympäristöministeri Ville Niinistö voisivat itse esittää hallitukselle yhtiön kaivosluvan peruuttamista ainakin siihen asti, kunnes ympäristöongelmat on ratkaistu.
Hakanen ihmettelee, miksi hallituksen ministerit väistävät poliittisen vastuunsa ympäristökatastrofeista ja vetäytyvät Ely-keskuksen taakse.
– Toistuvasti kaivosyhtiön rikkomuksia läpi sormien katsova Ely-keskuksen ylijohtaja Kari Pääkkönen on itse ollut keskeisessä roolissa kaivoksen perustamiseen johtaneissa malmikokeissa. Ely-keskus on menettänyt uskottavuutensa valvovana viranomaisena annettuaan kaivosyhtiölle jo yli 90 huomautusta ja kieltäydyttyään käyttämästä tiukempia keinoja, joihin sillä on lain mukaan oikeus ja jopa velvollisuus.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.