Keywords:
”Mitä emme saa unohtaa”
Tie Tammisaareen 100 vuotta -muistotapahtumasta muodostui vaikuttava kunnianosoitus punavankileirillä menehtyneille yli 3 000 punaiselle. Samalla muistettiin myös kaikkia niitä työväenliikkeen miehiä ja naisia, jotka nousivat sata vuotta sitten Suomessa puolustamaan työväen etuja, ihmisarvoa, kansanvaltaa ja vapautta.
Tilaisuuteen loi erityisen tunnelman se intensiivisyys, jolla 2 000 – 3 000 osallistujaa hiljentyivät kuuntelemaan Riihimäen Työväenyhdistyksen Soittokuntaa, arkkipiispa Kari Mäkisen muistopuhetta, Koiton Laulun ja soittokunnan esittämää kuoroteosta Tie sekä surumarssin soidessa tapahtunutta kukkien laskemista muistomerkille.
Ensimmäisenä kukat laskivat valtiovallan, muistomerkin hoitoyhdistyksen, SAK:n, SDP:n, Vasemmistoliiton ja SKP:n edustajat.
Tammisaaren vankileiri ja sen joukkohauta olivat pitkään sitä historiaa, jonka muistamista sisällissodan valkoiset voittajat eivät sallineet. Vasta vuonna 1951 entisten punakaartilaisten yhdistys sai luvan pystyttää tälle Suomen suurimmalle joukkohaudalle muistomerkin. Myöhemmin muistomerkkiä laajennettiin ja siihen liitettiin laatat, joihin joukkohaudan vainajat saivat nimensä.
Tammisaaren vankileiri ja sen joukkohauta olivat pitkään sitä historiaa, jonka muistamista sisällissodan valkoiset voittajat eivät sallineet.
Nyt kesäkuun 9. päivän muistotilaisuudessa paljastettiin uusi laatta muiden, tuntemattomissa haudoissa lepäävien sisällissodan uhrien muistoksi. Siinä on teksti:
Tärkeämpää kuin se mitä muistamme
on se
mitä emme saa unohtaa.
Tie Tammisaareen -muistotapahtuman ohjelmassa oli lisäksi seminaari, jossa puhuivat punavankileirin historiasta kirjat tehneet kirjailija Sirpa Kähkönen ja historioitsija Sture Lindholm, kapteeniluutnantti Timo Laurila ja joukkohautoja eri maissa tutkinut Helena Ranta.
Tapahtuma päättyi Rauhan iltamiin, joissa esiintyivät muun muassa Punainen Lanka, Mikko Perkoila & Jani Uhlenius, Rajamäen pojat ja Laulava unioni.
Tie Tammisaareen -muistotapahtuma oli hieno päätös vuoden 1918 työväenvallankumouksen ja sisällissodan muistotilaisuuksille, joita on järjestetty tänä keväänä Tampereella, Lahdessa, Helsingissä, Kouvolassa, Kotkassa, Järvenpäässä ja monilla muilla paikkakunnilla.
Kirjoittajan artikkelit
Kaj Chydenius vaikutti laajasti suomalaiseen kulttuuriin ja vasemmistolaiseen liikkeeseen. Hänen laulunsa elävät.
- ‹ edellinen
- 5 / 328
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.