Miten meidän käy, jos Venäjä EI hyökkääkään?
Suomessa vallitsee tällä hetkellä kaksi asiaa. Ensinnäkin se, että on varmaa, että Venäjä joskus hyökkää Suomeen – ellei jo ole kavalasti trollautunut. Toiseksi se, että Suomi kaikin tavoin valmistautuu Venäjän hyökkäyksen varalle.
– Venäjän hyökkäys on ainoa asia, jonka varalle Suomen nykyinen virallinen yhteiskunta valmistautuu, toteaa pitkän linjan toimittaja Hannu Taanila, joka saapuu alustamaan Joensuun Rauhanryhmän järjestämään keskusteluun maanantaina 6. maaliskuuta.
Muun muassa Yleisradiosta tuttu Taanila on tunnettu räväkästä, provosoivasta tyylistään, ja sen mukaista sisältöä on varmasti Joensuussakin odotettavissa. Tällä kertaa Taanilan aiheena on Suomen turvallisuuspolitiikka.
Venäjän hyökkäyksen uhka
Ulkopoliittinen instituutti, Yleisradion uutis- ja ajankohtaisohjelmat sekä koko valtalehdistö joka ainoa päivä puhuvat Venäjän hyökkäyksen uhasta. Taanilan mukaan Suomessa vallitsee täydellinen sananvapaus, joten valtajulkisuuteen ei pääse mikään sellaisten tietojen tai näkemysten esittäminen, joka olisi vähänkään ristiriidassa sen kanssa, mikä on ideologisesti ja virallisesti totta.
Taanila myös korostaa, että Suomi on tehnyt Naton kanssa sopimuksen – "yhteisymmärräyspöytäkirjan" – joka antaa Natolle Suomen valtioalueella vielä suuremmat oikeudet kuin Natsi-Saksalle annettiin 1941.
– Myös on Suomen puolustusministeriö tehnyt erillissopimukset yhteistyöstä USA:n, Ison-Britannian ja Viron puolustusministeriöiden ja puolustusvoimien kesken. Suomen puolustusministeriö ja puolustusvoimat ennakoivat, kouluttavat ja valmistautuvat torjumaan hyökkäyksen, joka tulee Venäjältä, vaikka tätä useimmiten ei ääneen sanotakaan, sanoo Taanila.
Suomi USA:n sotilastukikohta
Taanila huomauttaa, että edellisen lisäksi Suomen valtioalueella vierailee usein – pelkästään viime vuonna kolme kertaa – ennen muuta USA:n sotavoimaa.
– Juuri nyt on Lapissa alkamassa sotaharjoitus, jossa on sotilasosastoja USA:sta, Puolasta, Virosta ja Ruotsista. USA:n armeija on useaan ilmoittanut halunsa toimia yhdessä Suomen armeijan kanssa. USA on Suomessa lavealti läsnä. Natosta on tullut sivuasia. Samoin oli 1941, jolloin partnerina oli Saksa, ja Anti-Komintern -sopimus oli vain muodollisena pakkopullana.
Virallinen Suomi uskoo ja luottaa Venäjän mielipuolisuuteen.
Paitsi Suomessa, USA on läsnä myös koko maapallolla. Sillä on yli 800 sotilastukikohtaa yli 60 valtiossa ja sotilashenkilöstöä sijoitettuna 160:een valtioon ja valtiolliseen erillisalueeseen.
Taanila muistuttaa, että Suomessa USA:lla ei ole sotilastukikohtaa: Suomi on USA:n sotilastukikohta.
– Kun Suomi on näin massiivisesti ja kertakaikkisesti organisoitu torjumaan Venäjän hyökkäys, Venäjän täytyy olla lähinnä mielipuoli, kun se koko ajan hautoo hyökkäystä Suomeen.
Virallinen Suomi uskoo ja luottaa tähän Venäjän mielipuolisuuteen. Yhteiskunta alistetaan palvelemaan tätä uskoa. Tämä usko on Suomen nykyisen turvallisuuspolitiikan ydin. Se on silloin myös Suomen yhteiskuntapolitiikan ydin.
Edesvastuutonta politiikkaa
Turvallisuuspolitiikka tarkoittaa, että varaudutaan kaikkiin mahdollisiin uhkiin tai uhkakuviin. Mutta Taanilan mielestä Suomi ei ole varautunut.
– Suomi on vain yhden ainoan uhkan lumoama. Huolettomana ja kevytmielisesti se rakentaa Suomen turvallisuuden pelkästään Venäjän hyökkäyksen varaan.
Tämä on Taanilan mukaan edesvastuutonta politiikkaa.
– Se jättää huomiottaa uhkista ja vaaroista kauheimman: sen, että Venäjä ei hyökkääkään. Suomella ei ole mitään selviytymisstrategiaa tämän mahdollisuuden varalta, sanoo Taanila.
Legendaarinen emeritus Yleisradion kulttuuritoimittaja, urkumusiikin tuntija ja reservin luutnantti Hannu Taanila alustaa Joensuussa asemakahvila Laiturilla ma 6. maaliskuuta klo 18 alkaen. Vapaa pääsy.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
- 1 / 331
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.