Monsanton varjo Ukrainan yllä
Kaliforniassa toimiva Oakland-instituutti toteaa heinäkuun lopulla julkaistussa raportissaan, että Ukrainan tekemä sopimus Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n 17 miljardin dollarin lainapaketista avaa Ukrainan markkinat geenimuunnellulle viljelylle ja GM-tuotteille. Ukrainan nykyinen lainsäädäntö ei salli geenimuunneltujen kasvien kasvatusta. Maan EU:n kanssa tekemässä assosiaatiosopimuksessa artikla 404 toteaa kuitenkin, että Ukrainan on avattava maatalouttaan kilpailulle sekä tehtävä siitä tehokkaampaa.
Samaten artiklassa mainitaan, että Ukrainan on edistettävä monipuolisesti ”bioteknologian” käyttöä maataloudessa.
– Useissa muissa maissa Maailmanpankki ja IMF peittävät todelliset intressinsä “kehityksen” alle, mutta Ukrainan tapauksessa on selvää, että kyse on orwellilaisesta uuskielestä. Niiden tavoite on selkeä: avata maan markkinat länsimaisille yhtiöille. Eräs Maailmanpankin avainvaatimuksista on, että Ukrainan hallituksen on poistettava kilpailun esteitä ja vähennettävä valtion roolia talouselämässä, toteaa Frederic Mousseau, eräs Oakland-instituutin johtajista ja raportin kirjoittajista.
Yhdysvaltain agribisnes lobbaa
Ukraina on maailman kolmanneksi suurin maissinviejä ja viidenneksi suurin vehnänviejä. Ulkomaiset yhtiöt ovat vallanneet Ukrainasta jo 1,7 miljoonaa hehtaaria Euroopan parasta viljelymaata.
Maailman suurimpiin maatalous- ja muiden kemikaalien tuottajiin kuuluva amerikkalainen Monsanto ilmoitti jo viime vuonna sijoittavansa 140 miljoonaa dollaria GM-vapaan maissin kasvattamiseen Ukrainassa. Ei ihme, sillä maa on tunnettu hedelmällisyydestään: vuonna 2012 maassa korjattiin reilun 20 miljoonan tonnin maissisato.
Monsanto on kuitenkin ollut tyytymätön Ukrainan GM-vastaiseen lainsäädäntöön. Suuryhtiö onkin ryhtynyt mittavaan kampanjaan Ukrainan käytäntöjen muuttamiseksi. Joulukuussa 2013 Monsanton sidosryhmäsuhteista vastaava varajohtaja Jesus Madrazo totesi, että Monsantolle on tärkeää luoda Ukrainaan ilmapiiri, joka edistää innovaatioita ja maatalouden kehittämistä. Tulevaisuudessa eräs työkalu tulee olemaan geenimuuntelu. Monsanto on myös väläytellyt investointiensa merkittävää kasvua – jopa tuplaantumista, mikäli maan lainsäädäntö kehittyy yhtiön kannalta myönteiseen suuntaan. Vuoden 2013 lopulla kuusi suurta ukrainalaista maatalousjärjestöä teki jo tekstipohjia lakiesitykselle, jossa vaaditaan GM-vastaisen lainsäädännön muuttamista.
Monsanto on mukana Yhdysvaltain ja Ukrainan yhteisessä bisnesneuvostossa (U.S.-Ukraine Business Council), jossa keskustellaan muun muassa maiden välisten kauppasuhteiden vapauttamisesta. Mukana on Monsanton lisäksi muita suuria agribisneksen yhtiöitä, kuten Cargill, DuPont Pioneer sekä maatalouskoneita valmistava John Deere.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.