Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Keywords:
Naisten palkat ylös!
04.03.2019 - 09:30
Kansainvälisen naistenpäivän kynnyksellä tunnen aina kiitollisuutta aikaisempien työläissukupolvien naisille, joiden taistelun tuloksena on mahdollistunut omakin työni. Vaikka viimeisen sadan vuoden aikana on Suomessa otettu isoja harppauksia kohti tasa-arvoista yhteiskuntaa, on meillä vielä paljon tekemistä.
Naisvaltaisilla aloilla ollaan yhä palkkakuopissa ja viime vuoden verotietojen perusteella naisen euro on yhä noin 80 senttiä. Luku on pysynyt samana 80-luvulta asti, joten palkkatasa-arvoon tähtäävän politiikan tekemisen voidaan katsoa loppuneen 30 vuotta sitten. Siis samaan aikaan, kun oikeisto nousi valtaan maassamme.
Porvarillinen työvoimapolitiikka ei tähtää sukupuolten tasa-arvoon maassamme. Tästä nähdään esimerkkinä kuluneella hallituskaudella solmittu kiky-sopimus, joka osui eniten juuri naisvaltaisille aloille. Kyseinen sopimus tulisikin ensi tilassa purkaa, ja siirtyä päätöksissä tukemaan työehtojen parantamista kautta linjan.
Ihmiskunnan naispuolista osaa sorretaan kapitalismin aikana kaksinkertaisesti
Taloudellista estettä palkkojen nostamiselle naisvaltaisilla aloilla ei ole. Suomessa on rahaa enemmän kuin koskaan, ja hoivatyötä tekeville sitä voidaan suunnata laittamalla kuntien talous kuntoon. Tähän auttaa esimerkiksi kuntien valtionosuuksien palauttaminen aikaisemmalle, huomattavasti paremmalle tasolle. Tämän tulisi olla jokaisen eduskuntavaaliehdokkaan vaatimuslistalla.
Palkkojen nostamisen lisäksi on olemassa lukuisia keinoja edistää tasa-arvoa yhteiskunnassa. Näitä vaatimuksia voit lukea tästä Tiedonantajasta, jossa nykypäivää edustaa Suomen kommunistisen puolueen eduskuntavaaliohjelma ja historiallista naisten kamppailua kotimaasta Minna Canth sekä kansainvälisesti Virginia Woolf.
Naistenpäivän historia on esillä myös Tiedonantaja 50 vuotta -palstalla, sillä olimmehan vahvasti naisten tasa-arvon asialla alusta lähtien. Vuonna 1970 lehdessä muistutettiin, mitä V. I. Lenin oli todennut aikaisemmin naisten työelämän ja kodinhoidon yhdistämisestä; ”Joukkoja ei voida vetää poliittiseen elämään vetämättä siihen myös naisia, sillä ihmiskunnan naispuolista osaa sorretaan kapitalismin aikana kaksinkertaisesti.”
SKP:n perusturva-aloite valmistui
Tasa-arvon vaatimukseen vastaa myös SKP:n hiljattain valmistunut perusturva-aloite. Puolue esittää 1200 euron kuukausittaista perusturvaa verottomana kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille ja muuten maassa vakituisesti asuville ja oleskeluluvan saaneille. Perusturvan on oltava vastikkeeton tuki niissä elämäntilanteissa, jossa ihmisellä ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muutoin riittävää toimeentuloa työttömyyden, opiskelun, sairauden, vanhuuden tai muun syyn vuoksi.
Samalla perusturvan uudistaminen on osa laajempaa muutosta, jolla parannetaan työllisyyttä, lyhennetään yleistä työaikaa ansiotasoa alentamatta, korotetaan pieniä palkkoja ja parannetaan muun muassa julkisia palveluja.
Köyhyys kasvoi huomattavasti 1990-luvun laman aikana jääden sen jälkeen edelleen korkealle tasolle. Se näkyy muun muassa leipäjonojen pidentymisenä ja toimeentulotukihakemusten kasvuna. Minimisosiaaliturvalla elävän rahat eivät riitä kohonneisiin elin- ja asumiskustannuksiin, eivät aina edes välttämättömiin lääkkeisiin. Tähän kaikkeen kommunistit haluavat muutoksen.
Aloitteen kylkeen on tehty selvitykset siitä, kuinka malli on mahdollista rahoittaa. Uudistus voidaan rahoittaa muun muassa perumalla aiempia verohelpotuksia ja lisäämällä suurten tulojen ja omaisuuksien verotusta, perumalla työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen alennukset ja luopumalla suunnitelluista hävittäjähankinnoista. Kunnolliseen perusturvaan löytyy maastamme varoja.
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus suorastaan pakottaa hyvinvointialueita nostamaan asiakasmaksuja korkeimpaan mahdolliseen. Kommunistinen näkökulma terveydenhuoltoon on selkeä: sen pitää olla maksutonta, yleisesti saatavilla ja täysin suojattua markkinatalouden syövyttäviltä voimilta.
Suomen kommunistisella puolueella on kumpaankin kevään vaaliin oma vaaliohjelmansa. Kommunistien vaihtoehto lähtee siitä, että aletaan määrätietoisesti parantaa tavallisten ihmisten oloja. On parannettava pieni- ja keskituloisten taloudellista asemaa, lisättävä vaikutusmahdollisuuksia sekä laajennettava demokraattisia oikeuksia ja vapauksia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa kaikkien yhteiskunnan ahtaalle ajamien kanssa, sanotaan puolueesta.
- ‹ edellinen
- 2 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Kun pääoma kasvaa ja Mammonalinna kohoaa, miksi työväen arki murenee? Suomessa eletään hetkeä, jossa Orpo–Purran hallitus siirtää työelämän riskit yksilölle ja jakaa voitot yrityksille, samalla kun kunnalliset palvelut kuihtuvat ja sosiaalityöntekijän ruokatauko katoaa kalenterista. Kuntaliiton tuore selvitys paljastaa, ettei kyse ole pelkästä budjettivajeesta, vaan rakenteellisesta epäonnistumisesta: kapitalistinen järjestelmä ei enää takaa yhdenvertaisuutta, vaan muuttaa peruspalvelut etuoikeudeksi. Tiedonantajan päätoimittajan sijainen JP (Juha-Pekka) Väisänen kysyy: kuinka kauan yhteiskuntaa voi purkaa, ennen kuin se lakkaa olemasta yhteinen? Tiedonantaja-festivaali kokoaa yhteen ne, jotka eivät suostu hiljaisuuteen – feministiset journalistit, järjestöaktiivit ja työväenluokan rakentajat, jotka vaativat vastauksia ja vaihtoehtoja.
Kun presidentit ja pääministerit keskustelevat sodasta, työväenluokka maksaa verot, kantaa taakan ja hautaa lapsensa. Suurpääoma määrittää, milloin ja miksi soditaan, mutta kenen ääni kuuluu, kun päätetään rauhasta? Nuorten kasvava epäluottamus poliitikkoihin, imperialistiset sodat ja kansainvälinen pääoman etu paljastavat, että rauhan kysymys on pohjimmiltaan luokkakysymys — ja juuri siksi ratkaiseva hetki työväenluokan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on käsillä nyt.
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.