Kansainvälisen naistenpäivän juuret ovat vahvasti työväenluokan feminismissä ja sosialistisissa liikkeissä. Kapitalismi kukoistaa naisten työvoiman hyväksikäytöstä, sekä palkallisesta että palkattomasta.
Naistenpäivänä marssitaan Tampereella ja Helsingissä
Kansainvälisen naistenpäivän marsseja järjestetään jälleen parin vuoden tauon jälkeen tiistaina 8. maaliskuuta. Naistenpäivän marsseilla on kahtena viime vuotena ollut sama kohtalo, kuin perinteisillä vappumarsseilla, eikä niitä ole voitu järjestää koronapandemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi. Tilanne on nyt kuitenkin toinen.
Tampereella marssin nimi on selkeästi Kansainvälisen naistenpäivän marssi ja mainoksiin on iskulauseeksi nostettu myös Kansainvälisen naisliikkeen puolesta! Patriarkaattia vastaan!
Marssi järjestäytyy Tullinaukiolla klo 18:00, josta liikutaan Keskustorille kuuntelemaan puheenvuoroja.
Tapahtuman kutsuteksti kysyy heti alkuun osallistujilta, mitä heille merkitsee kansainvälinen naistenpäivä ja naisliike? Lisäksi kerrotaan, että tämän vuoden marssille saa kernaasti muodostaa omia pienempiä tai suurempia blokkeja.
Tampereen marssin kutsu valottaa alkuun Kansainvälisen naistenpäivän historiaa.
– Historiaan mahtuu useita erilaisia naistenpäivän viettoja, mutta merkittävimpänä mainittakoon naisliikkeen historiasta:Työläisnaisliikkeen vaikutus - Clara Zetkinin johdolla aloitettiin Kansainvälisen naistenpäivän vietto ensimmäistä kertaa 112 vuotta sitten, vuonna 1910. Naistenpäivän vietto vakiintui maaliskuun 8. päiväksi kunnianosoituksena Pietarin tekstiilityöläisnaisten järjestämälle vuoden 1917 naistenpäivälle, joka syttyi laajamittaiseksi kapinaksi vallitsevaa järjestelmää vastaan - äänekkäänä vaatimuksenaan 'Rauhaa ja leipää'. Historian ensimmäisiä kansainvälisiä naistenpäiviä vietettiin teemalla ’Äänioikeus kaikille’ (ei pelkästään porvarinaisille, kuten mm. suffragetit vaativat). Myöhemmin nähtiin monia muitakin teemoja, kuten elintarvikkeiden hintojen nousu, imperialistisen sodan vastustaminen ja naisten taloudellinen asema, kerrotaan kutsutekstissä. Yhä tänäkin päivänä me tarvitsemme kansainvälistä naistenpäivää ja naisliikettä!
Tampereen marssin manifesti nostaa esille huonosti palkatut naisvaltaiset alat.
– Tilanne naisvaltaisilla aloilla on kestämätön! -Ne ovat aliresursoituja ja niissä ollaan yhä edelleen palkkakuopissa. Sote-alalla kiristetään työtahtia ja -taakkaa sekä käytetään hyödyksi poikkeuslakeja, joiden avulla kielletään oikeutetut työtaistelut. Palvelualoilla työntekijät näkevät, Helsingin ja Tampereen yliopistojen kyselytutkimuksen mukaan, jopa nälkää, kun palkka yhdessä sovitellun päivärahan kanssa ei riitä elämiseen. Työpaikat eivät ole naisille sen turvallisempia kuin muukaan yhteiskunta mm. seksuaalista häirintää, jopa väkivaltaan saakka, saavat naiset osakseen myös työympäristöissä. Koronatoimet ovat yhä edelleen lisänneet kurjuutta, työttömyyttä ja köyhyyttä, jotka on sälytetty suhteettomasti nimenomaan naisten harteille, kutsumanifestissa sanotaan.
Voit lukea koko kutsun Tampereen naistenpäivän marssin Facebook-tapahtumasta.
Helsingin mielenosoitus kantaa nimeä Ei vapautta ilman naisten vapautta - Kansainvälinen naistenpäivän marssi ja se järjestäytyy Narinkkatorilla niin ikään klo 18:00.
– Kaksi vuotta sitten puhjennut koronaviruskriisi on johtanut monien sorrettujen ryhmien kohtaamien ongelmien syventymiseen. Samaan aikaan sosiaalinen eriarvoisuus on kasvanut rikkaiden rikastuessa. Kriisi on lisännyt perheväkivaltaa, työttömyyttä, terveysongelmia ja eristyneisyyttä. Ongelmien laajetessa ihmiset ovat järjestäytyneet solidaarisesti kaikkialla maailmassa: naiset Kurdistanissa ovat jatkaneet emansipatorista liikettään maansa ja kansansa puolustamiseksi; Ukrainassa naiset, äidit ja työläiset vastustavat Kremlin miesten väkivaltaa ja naiset Venäjällä protestoivat kaduilla epäoikeudenmukaista sotaa vastaan vangituksi tulemisen uhalla, kerrotaan Helsingin marssin kutsutekstissä.
Kummallakin marssilla on useita erilaisia tukijoita muun muassa järjestö- ja ay -kentältä.
Jää nähtäväksi, povaako naistenpäivän marssien järjestäminen myös vappumarssien mahdollisuutta parin vuoden tauon jälkeen.
Kirjoittajan artikkelit
Taiteen edistämiskeskus Taike päätti tänä vuonna jättää Tiedonantajan täysin ilman kulttuurilehtitukea. Tämä tarkoittaa, että Tiedonantaja on nyt täysin julkisten tukien ulkopuolella. Lehden talous nojaa yhä vahvemmin tilauksiin ja lukijoiden tukeen.
- ‹ edellinen
- 3 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?