Nato on rauhan kato
Suomen ei tule hukata eri sukupolvien pitkäjänteisesti rakentamaa ulkopolitiikan linjaa puolueettomuudesta ja sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Luottamuspääoman rakentaminen vie kauan, hävittäminen nopeasti.
ARJA ALHO, Ydin-lehden päätoimittaja
Tuollaisen päätöksen jälkeen asettuisimme julkisesti tiettyyn suurvaltapoliittiseen leiriin ja nykyistä useampi maa kokisi meidät osaksi ”vastustajiaan”. Näin työntekijän kannalta suurempi riski on se, että suomalainen väestö vedettäisiin sotaan, jossa sillä ei ole mitään voitettavaa.
SIMO SUOMINEN, Kommunistisen nuorisoliiton puheenjohtaja
Liitymme Natoon lähitulevaisuudessa tai myöhemmin on maamme aina geopoliittisesti EU:n pisin raja Venäjään. Tämä tuo maahamme eritysvalvontaa ja olemme mitä todennäköisemmin erityiskohtelun alla jatkuvasti.
Suomi on harvaan asuttu maa. Tänne Naton on helppo sijoittaa omaa sotakalustoa. Suomi, joka on kaikilla kansainvälisillä tahoilla puhunut ydinaseettoman maailman puolesta, olisi Nato-jäsenyyden myötä ydinasevaltio. Joutuisimme myös maksumieheksi aivan kuten EU-jäsenyydessäkin.
LEA LAUNOKARI, Naiset Rauhan Puolesta
Suomi menettäisi sotilaallisen liittoutumattomuutensa. Sillä voisi myös olla negatiivinen vaikutus Suomen maineeseen rauhaa edistävänä monen maan konflikteihin puolueettomasti suhtautuvana maana. Mutta ehkä huonoin asia on, että Suomi kuuluisi liittoutumaan, joka turvautuu ydinaseilla uhkaamiseen, jolla ydinasedoktriini jopa pitää itsellään oikeuden käyttää ydinasetta ensimmäisenä.
LAURA LODENIUS, Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja
Suomen Nato-jäsenyydestä seuraisi militarismin ja asebisneksen vahvistuminen. Se on hupenevien raaka-aine- ja energiavarojen oloissa kestämätöntä. Asevarustelu ja sota ovat kaikkein pahinta tuhlaamista.
Toiseksi Suomen turvallisuuspoliittisen asema muuttuisi ja menettäisimme sotilaallisen itsenäisyyden ja liittoutumattomuuden. Kansainvälisen sovittelijan rooli menisi. Samalla Pohjois-Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne horjuisi vaarallisesti – muun muassa Pietari joutuisi mottiin Suomenlahden pohjukkaan.
KIRSTI ERA, Joensuun Rauhanryhmän koollekutsuja
Koska Suomi olisi tässä uudessa asetelmassa rajamaa, tuntuisi kylmäävältä ajatus maastamme lännen eteen työnnettynä etuvartiona, puskurina ”barbaarista” itää vastaan.
Meidän nato-kiihkoilijoillamme tuntuu olevan päällimmäisenä motiivina varautuminen idästä tulevaan uhkaan, ikään kuin sotilasliitto olisi jonkinlainen turvatakuu kaikissa tilanteissa. Tarkoituksella ja aktiivisesti unohdetaan Naton perimmäinen luonne; se ei ole puolustusliitto, vaan se on imperialistinen, aggressiivinen sotaorganisaatio, joka operoi kaikkialla maapallolla.
UNTO NIKULA, Vantaan Rauhanpuolustajien toimikunnan jäsen
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.