Natsien valkopesua Helsingin Sanomissa

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlinta on valtamediassa tapahtunut tutuissa merkeissä. Yleisradio esitti 1. tammikuuta heti aamusta laajan dokumentin jääkäreistä. Helsingin Sanomat syyllistyykin sitten jo toden teolla natsien hirmutekojen valkopesuun loppiasnumerossa julkaistussa jutussa suomalaisista SS-miehistä otsikolla ”Entistä SS-miestä ei kaduta”.

Kolmen sivun juttukokonaisuudessa on haastateltu SS-joukoissa upseerikoulutuksen saanutta Brynolf Palmgrenia sekä SS-miesten perinteitä vaalivaa Veljesapu-Perinneyhdistyksen puheenjohtajaa Pekka Kääriäistä.

Teksti on läpeensä kritiikitöntä tarkastelua, jossa SS-koulutus onnistutaan kuvailemaan neutraalina toimintana ja SS-perinteitä ylläpitävä yhdistys jonkinlaisena puolueettomana kulttuurijärjestönä, joka ei johtajansa sanojen mukaan ”hyväksy ääriaineksia”.

SS-koulutus vaikuttaa lähinnä ”herrasmieskoululta”, jossa isänmaalliset nuoret miehet opiskelivat hiihtoa sekä taistelua kommunismia ja Venäjää vastaan.

Noin 1 400 suomalaista palveli toisen maailmansodan aikana suomalaispataljoonassa SS-joukoissa. Osa, kuten haastateltu Palmgren, kävi niin sanottua junkkeri- eli upseerikoulua. Suomalaisille opetettiin muun muassa rotuoppia ja arjalaisten ylemmyyttä sekä natsien käsityksiä historiasta. Palmgrenin haastattelussa SS-koulutus vaikuttaa lähinnä ”herrasmieskoululta”, jossa isänmaalliset nuoret miehet opiskelivat hiihtoa sekä taistelua kommunismia ja Venäjää vastaan.

Palmgren kertoo käyneensä Dachaun keskitysleirillä, mutta juutalaisten ja vasemmistolaisten joukkotuhontaa ei jutussa nosteta esiin. Keskitysleirikäynti kuvataan harmittomana propagandakäyntinä, vaikka SS-miesten koulutukseen kuului muun muassa leirillä suoritettu aseidenkäyttökurssi. Myös natsiaatteen vaikutuksen Suomessa ja suomalainen, kotoperäinen fasismi jää mainitsematta.

Artikkeli tausta-aineistona on käytetty Mauno Jokipiin massiivista teosta Panttipataljoona. Sitä kommentoi muun muassa Suomalaiset fasistit –kirjan tekijätiimi, jonka mukaan Jokipii kuvaa SS-joukoissa toimimisen ”vuoteen 1943 päättyneeksi reippaan isänmaalliseksi retkeilyksi jääkäreiden hengessä”. SS-liikkeen yhteiskunnallista merkitystä ei ole sen kummemmin avattu.

Helsingin Sanomien laaja juttu osoittaa, miltä pohjalta itsenäisen Suomen historiaa ja sen vaiheita käsitellään. Aikana, jolloin uusnatsit syyllistyvät väkivallantekoihin kaduilla ja hallituspuolueen kansanedustajia myöten syydetään vihapuhetta ja rasismia sosiaalisessa mediassa, ei tarvita minkäänlaista natsimenneisyyden glorifiointia, valkopesua tai edes ”neutraaliuteen” pyrkivää kuvailua