Nuorison ja järjestöjen talo
Tiedonantaja-festivaali täyttää Sepänkeskuksen lokakuussa
Lähellä Jyväskylän keskustaa sijaitsee suuri kermanvärinen rakennus, joka tunnetaan nimellä Sepänkeskus. Yli 20 vuotta se on toiminut nuorison ja kansalaisjärjestöjen kokoontumispaikkana. Lokakuun 17. päivä koko talon valtaa Tiedonantaja-festivaali monipuolisella ohjelmallaan. – Sepänkeskus tarjoaa toimintaympäristön kansalaisten kokoontumis- ja harrastustoiminnalle. Pysyviä vuokralaisia on puolueista eläkeläisjärjestöihin, kertoo Saga Simonen SKP:n Jyväskylän piirijärjestöstä, joka on yksi monista vuokralaisista. Jyväskylän kaupungin omistamia tiloja hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry (KYT), jonka tarkoitus on edistää kansalaisten hyvinvointia, yhdistysten yhteistoimintaa ja vaikuttavuutta yhteiskunnallisesti. – Tiloissa toimii myös Teatteri Eurooppa Neljä, ja vuokrattavat bänditilatkin "Seppikseltä" löytyy. Kävijöitä on vuosittain kymmeniä tuhansia, Simonen kertoo. Vuonna 1940 rakennetussa talossa on aikanaan toiminut muun muassa Jyväskylän yliopiston kemian laitos. Sepänkeskuksen kokoustilat onkin nimetty rakennuksen historiaan sopiviksi: tiloista löytyy niin Happi, Protoni kuin Isotooppikin.
Kansalaisjärjestöjä kutsutaan mukaan
Saga Simonen arvioi, että Tiedonantaja-festivaalin pääteemoiksi tulevat nousemaan kriittinen media, leikkauspolitiikka ja marxilaisuus. – Leikkauspolitiikan nähdään nyt laajasti ajautuneen umpikujaan. Kurssinmuutoksen tarpeen ovat todenneet monet jyväskyläläisetkin vaikuttajat ja toimijat sekä yhteiskunnalliset liikkeet ja kansalaisjärjestöt, Simonen sanoo. Festivaalin järjestäjät kutsuvat kansalaisjärjestöjä ja muita yhteistyöstä kiinnostuneita mukaan rakentamaan tapahtuman ohjelmaa. Yhteistyöhön kutsutaan paikallisia, alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä kansalais- ja järjestövaikuttajia sekä asiantuntijoita sanan laajassa mielessä. – Sosiaaliturvan ja julkisten peruspalveluiden leikkauksille etsitään syksyllä yhdessä mieli avoimena vaihtoehtoja tasa-arvon asenne- ja arvoilmastossa, Simonen tiivistää festivaalin ideaa. Joka toinen vuosi eri puolilla maata järjestettävän Tiedonantaja-festivaalin kaikille avoimien keskustelutilaisuuksien aiheet ovat vaihdelleet ruohonjuuritason kansalaisvaikuttamisesta aina suuren luokan kansainväliseen päätöksentekoon asti. Pelkkiä keskusteluja ei ohjelma kuitenkaan tule olemaan. – Muotona voi olla ennakkoluulottomasti mikä tahansa muukin Marx-seminaarista työväen tansseihin. Tulonsa festivaaleille ovat jo varmistaneet muun muassa tutkivan journalismin instituutin (CIJ) johtaja Gavin MacFadyen Lontoosta, transsukupuolinen nainen Amanda Sofia Majasaari Jyväskylän Setasta ja suomirapin kaksinkertainen mestari MC Kajo Tampereelta.
Tiedonantaja-festivaali lauantaina 17.10. Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä www.tiedonantaja-festivaali.net
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?