Oikeus voitti "oikeuden"

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 47/2006.

Ei pidä puuttua työvoimaviranomaisten väärinkäytöksiin. Tämä oli keskeinen opetus, jonka työvoimahallinnon ja Tampereen kaupungin johtavissa asemissa olevat viranomaiset aikoivat antaa velvoitetyötä hakevalle pitkäaikaistyöttömälle Juhani Branderille. Keinona tämän opetuksen toteuttamiseksi oli osoittaa, että Brander on perusteettomasti kieltäytynyt hänelle osoitetusta työstä.

Opetus ei johtanut toivottuun lopputulokseen, sillä Brander on nyt velvoitetyössä Tampereen kaupungin kuva-arkistossa. Ja kun Tampereen käräjäoikeus alun perin tuomitsi Branderin tuntuviin korvauksiin, Turun hovioikeus määräsi Branderille maksettavaksi saamatta jääneitä palkkoja yli 20 000 euroa.

Selvityksen jälkeen alkoi tapahtua

Mutta mikä pillastutti johtavat työvoimaviranomaiset antamaan "opetuksen" Branderille?

Tapahtumien alku juontaa helmikuuhun 2001, jolloin Juhani Brander julkisti selvityksensä Pirkanmaan TE-keskuksen käyttämättöminä palauttamista työllisyysmäärärahoista.

– Vuodesta 1997 alkaen oli vuosittain palautettu keskimäärin 1,3 – 1,8 miljoonaa euroa, vuonna 2000 summa oli liki 3,7 miljoonaa euroa. Pyysin TE-keskusta tarkistamaan nämä tiedot, eikä heillä ollut huomautettavaa esittämiini lukuihin, kertoo Juhani Brander.

Selvityksen julkistamistilaisuudessa oli läsnä työvoimahallinnon ja Tampereen kaupungin korkeita hallintoviranomaisia sekä Pirkanmaan kansanedustajia. Eräät lehdet julkaisivat jutun selvityksen pohjalta.

– Sen jälkeen alkoi tapahtua. Minulle ilmoitettiin, että olen menettänyt oikeuden velvoitetyöhön kieltäytymällä minulle tarjotusta työpaikasta. Tosiasiassa olin pyytänyt harkinta-aikaa löytääkseni kevyemmän työn, sillä selkärankareumani takia en pystyisi tekemään tarjottua sosiaalikeskuksen vahtimestari-autonkuljettajan työtä, johon olisi kuulunut muun muassa konttorikalusteiden siirtoa sekä tavaroiden ja henkilöiden kuljetusta.

Asiassa eivät painaneet mitkään tosiasiat, esimerkiksi se että lääkärinlausunnon mukaan Branderin kaularanka on reuman vuoksi liki jumittunut paikoilleen. Kiivaimmin Branderin kimppuun kävi kaupungin työnsuunnittelija Anneli Kivistö, jonka lausunnot osaltaan vaikuttivat siihen, että Tampereen käräjäoikeus teki Branderin korvauksiin tuomitsevan päätöksen.

– Kivistö ei koskaan pystynyt esittämään faxia, jonka hän väittää lähettäneensä. Lisäksi Kivistö uhosi, että niin kauan kuin hän on kaupungin virassa, Branderia ei työllistetä kaupungille. Tampereen työvoimatoimisto uskoi täysin työnantajapuolen lausuntoihin, jatkaa Brander kertomustaan.

Hallinnollinen väkivalta näytti kyntensä

Maaliskuun 15. 2001 Juhani Brander teki kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Asian käsittely kesti puolitoista vuotta. Vastauksessaan eduskunnan oikeusasiamies toteaa, että asiaa käsiteltäessä olisi pitänyt työnantajapuolen lisäksi kuulla myös Branderia. Siitä huolimatta Tampereen työvoimatoimiston uusi päätös oli edellisen kaltainen.

– Jäljelle ei jäänyt muuta keinoa kuin kanteen nostaminen, mutta siihen tarvitsin oikeudellista apua. Pyysin sitä ensin omalta ammattijärjestöltäni eli akavalaiselta OAJ:lta. Puolen vuoden pallottelun jälkeen sieltä ilmoitettiin puhelimitse, että tällainen tapaus ei kuulu OAJ:n oikeusavun piiriin.

Sitten Branderia neuvottiin kääntymään paikallisen vapaaehtoisen sosiaalineuvonnan puoleen, jossa Jari Heinonen ja Taavi Lintunen ryhtyivät hoitamaan Branderin asiaa. Juridiseksi asianajajaksi löytyi tuolloin SAK:n lakimiehenä toiminut varatuomari Arjo Suonperä.

– Kun työvoimatoimistossa pyysin virkailijaa kääntämään tietokoneen näytön luettavakseni, siellä luki "ei työllistäviä toimenpiteitä, ennenkuin asia on käsitelty oikeudessa". Pyysin sen tulostamista itselleni, ja kysyin onko kyseessä "musta lista". Sitten mentiin raastupaan häviämään ensimmäinen oikeuskäsittely.

Ja kun oli tullut lunta tupaan, tuli seuraavaksi jäitä porstuaan. Hervannan Kela alkoi vaatia Branderilta takaisin asumistukea 3 000 euroa. Väitettiin, että Brander oli tietoja salaamalla erehdyttänyt viranomaisia. Kyse oli kuitenkin papereista, jotka Kela oli jättänyt kirjaamatta saapuneiksi. Branderia uhattiin rikosoikeudellisella syytteellä.

– Tarkistuslautakunta purki Hervannan Kelan päätöksen, mutta paikallistoimisto valitti tästä päätöksestä. Saman lautakunnan päätöksen mukaan liikaa maksettu tuki on maksettava takaisin Kelalle. Summa oli pudonnut vain 40 euroa.

Sosiaalityön professori Jari Heinosen tästä päätöksestä tekemä valitus vakuutusoikeuteen on edelleen käsittelyssä. Päätöstä odotellaan.

– Tapahtumat ovat aivan käsittämättömiä ja osoitus hallinnollisesta väkivallasta. Oikeusvaltiolla on todellakin kahdet kasvot. Kun tilanne oli pahimmillaan, kirjoitin asiasta presidentille, mutta arvojohtaja Halonen ei ole vielä vastannut. Pahinta on se, että tällaisilla kostotoimenpiteillä vahingoitetaan koko perhettä, toteaa Juhani Brander.

Oikeuden kuultava molempia osapuolia

Hovissa muuttuu, totesi entinenkin mies. Tätä keinoa päätti Juhani Brander avustajineen kokeilla, vaikka kyseessä oli Daavidin taistelu Goljatia vastaan. Brander antaa tunnustusta Hervannan työttömien yhdistyksen toiminnanjohtajalle Heikki Mäntyselle, jonka rauhallinen ja vakuuttava esiintyminen todistajana vaikutti osaltaan uuteen käänteeseen.

– Elokuussa 2005 tuli Turun hovioikeudesta yksimielinen päätös. Sen mukaan en ole kieltäytynyt työstä perusteettomasti, vaan Tampereen kaupungin olisi tullut järjestää minulle velvoitetyöpaikka, jossa liikuntarajoitteeni olisi huomioitu. Hovioikeuden mukaan käräjäoikeuden päätös oli tehty virheellisesti pelkästään työnantajapuolta kuulemalla, Juhani Brander kertoo.

Vastapuoli ei saanut hakemaansa valituslupaa korkeimpaan oikeuteen, joten kaikki oikeusasteet on nyt käyty läpi.

Tämän kaiken Juhani Brander tuo julki kirjassaan Oikeusvaltion kahdet kasvot, joka ilmestyi äskettäin Demokraattinen Sivistysliitto ry:n kustantamana. "Juhani Branderin tapaus antaa hyvän esimerkin muille kansalaisille ja kansalaisliikkeille. Se on erinomainen itsepuolustuksen oppikirja", sanoo sosiaalityön professori Jari Heinonen kirjan esipuheessa.

Näin se on. Goljatin kokoa tai puoluekantaa ei kannata pelästyä. Sitkeällä työllä voidaan saada oikeuslaitos oikeuden asialle. Sen Juhani Brander on osoittanut.

HANNU OITTINEN