Oikeutta turvapaikanhakijoille
Turvapaikanhakijoiden karkotukset ovat herättäneet voimakkaita protesteja eri puolilla maata. Helsingissä järjestettiin tiistaina mielenosoitus, jossa arvosteltiin Maahanmuuttoviraston linjauksia. Maahanmuuttoviraston mukaan esimerkiksi Afganistan ja Irak ovat turvallisia maita, joista tulevat turvapaikanhakijat voidaan palauttaa.
Viime vuonna 5 651 henkilöä haki Suomesta kansainvälistä suojelua. Turvapaikanhakijoiden määrä väheni siten selvästi verrattuna edellisvuoteen, jolloin turvapaikkaa haki 32 476 henkilöä. Viime vuoden suurimman hakijaryhmän muodostivat edelleen irakilaiset, seuraavana tulivat afganistanilaiset ja syyrialaiset.
Maahanmuuttovirasto teki viime vuonna ennätysmäärän eli 28 208 turvapaikkapäätöstä. Hakijoista 27 prosenttia sai myönteisen oleskelulupapäätöksen. Kielteisten päätösten osuus kaikista päätöksistä oli 51 prosenttia.
Häpeällinen tilanne
Helsingin mielenosoitukseen saapunut Mirjami Mykkänen pitää tilannetta häpeällisenä.
"Hallitus, Maahanmuuttovirasto ja poliisi ovat yhdessä tahraamassa meidän kaikkien suomalaisten kädet viattomien ihmisten vereen."
– Hallitus, Maahanmuuttovirasto ja poliisi ovat yhdessä tahraamassa meidän kaikkien suomalaisten kädet viattomien ihmisten vereen – ihmisten, jotka ovat tulleet tänne hakemaan turvapaikkaa, sanoo Mykkänen.
Hän on jo pidemmän aikaa seurannut maahanmuuttokeskustela ja huomannut, miten erityisesti muslimeja kohtaan esiintyy syyllistämistä. Retoriikka on Mykkäsen mielestä ollut kammottavaa, ja kielenkäyttö on perussuomalaisten kautta tuotu jopa eduskuntatasolle.
Mykkäsen mielestä Maahanmuuttoviraston viime vuonna tekemä uusi arvio Irakista ja Afganistanista turvallisina maina haiskahtaa halvalta kalastelulta perussuomalaisten suuntaan.
– Perussuomalaiset eivät voi ainakaan työväen politiikalla brassailla, joten tämä on ainoita henkireikiä mihin ladataan toiveita, varsinkin jos Jussi Halla-ahosta tulee puolueen puheenjohtaja.
Mykkänen kannattaa ruohonjuuritason kansalaistottelemattomuutta.
– Pitäisi enemmän painostaa päättäjiä ja saada media aktivoitumaan tiedottamisessa, toteaa Mykkänen.
Lisää karkotuksia luvassa
Suomessa on edelleen tuhansia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä, jotka odottavat ratkaisua valituksesta. Nykyisellä politiikalla päätöksiä on tulossa lisää. Tämä tarkoittaa myös enemmän karkotuksia.
Tutkimusten mukaan yli kolmasosa turvapaikanhakijoista on ajatellut itsemurhaa. Kolme neljäsosaa kärsii ahdistus- ja masennusoireista. Kokemusten taustalla on epävarmuutta, traumaattisia kokemuksia ja rasismia
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.