Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
OKM:n esittämät tukileikkaukset kestämättömiä valtamedian ulkopuolisten lehtien kannalta, sanoo Kultti ry
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n mielestä opetus- ja kulttuuriministeriön esittämät tukileikkaukset ovat kestämättömiä valtamedian ulkopuolisten lehtien kannalta. Erityisen kipeästi iskisi kirjastojen kulttuurilehtien tilaustuen lakkauttaminen kokonaan. Kultti ry on noin 200 Suomessa ilmestyvän lehden kattojärjestö ja se valvoo pienlehtien etuja sekä tarjoaa lehdille koulutusta ja markkinointiväyliä.
– Kulttuurikentän leikkaaminen vielä vaikean koronakauden jälkeen on ylipäänsä väärin, mutta kirjastoille ja tähän lehtikenttään suunnatuilla leikkauksilla saavutetut säästöt ovat aivan erityisen mitättömiä suhteessa niiden merkittäviin kielteisiin vaikutuksiinsa. On erityisen ajattelematonta leikata moninäkökulmaisemman tiedon tuottamisen edellytyksistä sekä tiedon levittämisestä ihmisille ilmaiseksi kirjaston kautta, toteaa Kultti ry:n puheenjohtaja Tuomas Rantanen järjestön tiedotteessa,
Kirjastojen tilaustuen merkitys on suuri paitsi kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien tekijöille, myös yli miljoonalle tällaisten lehtien lukijoille, joille kirjastojen lehtitarjonta mahdollistaa monipuoliset pohditut ja syvällisemmin asioihin paneutuvat sisällöt.
Mediakenttää hallitsevat yhä vahvemmin muutamat isot toimijat, joiden kautta välittyy vain osa yhteiskunnalliseen keskusteluun päätyvistä aiheista. Mikäli isot mediat eivät jotain aihetta ota esille tai käsittelyyn, voivat tärkeätkin aiheet jäädä kokonaan piiloon. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehdet nostavat esille aiheita, jotka eivät valtavirtakeskusteluun mahdu.
– Ehdotus miljoonan leikkaamisesta nollaan on käsittämätön. On vaikea keksiä miten tiedonvälityksen ja sivistyksen kannalta voisi mitenkään saada yhtä paljon aikaan vastaavalla summalla kuin laittamalla se kirjastojen tällä tavoin kohdennettuihin hankintamäärärahoihin, huomauttaa Rantanen järjestön tiedotteessa.
Suomessa valtion tuki kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehdille on koko ajan laahannut naapurimaita perässä. Ruotsissa, Norjassa sekä Virossa tuki lehdille on yli kaksi miljoonaa euroa vuodessa, ja uudessa esityksessä avustussumma Suomessa on vähän yli 800 000 euroa.
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus suorastaan pakottaa hyvinvointialueita nostamaan asiakasmaksuja korkeimpaan mahdolliseen. Kommunistinen näkökulma terveydenhuoltoon on selkeä: sen pitää olla maksutonta, yleisesti saatavilla ja täysin suojattua markkinatalouden syövyttäviltä voimilta.
Suomen kommunistisella puolueella on kumpaankin kevään vaaliin oma vaaliohjelmansa. Kommunistien vaihtoehto lähtee siitä, että aletaan määrätietoisesti parantaa tavallisten ihmisten oloja. On parannettava pieni- ja keskituloisten taloudellista asemaa, lisättävä vaikutusmahdollisuuksia sekä laajennettava demokraattisia oikeuksia ja vapauksia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa kaikkien yhteiskunnan ahtaalle ajamien kanssa, sanotaan puolueesta.
- ‹ edellinen
- 2 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous järjestetään tilanteessa, jossa maailma palaa, rauhanliike yskii ja työväenliike etsii uutta kurssiaan. Väistyvä puheenjohtaja Liisa Taskinen tiivistää tilanteen: ”Toivon, että edustajakokouksessa syntyy yhteinen tahtotila ja innostus.”
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.