Taiken kulttuurilehtituen rajut leikkaukset tietävät loppua monen lehden julkaisemiselle ja näin valtamedian ulkopuolelle jäävät moninaiset äänet heikkenevät entisestään. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry on järkyttynyt uutisesta, jonka mukaan kulttuurilehtien avustuksia aiotaan leikata 15 prosenttia.
OKM:n esittämät tukileikkaukset kestämättömiä valtamedian ulkopuolisten lehtien kannalta, sanoo Kultti ry
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n mielestä opetus- ja kulttuuriministeriön esittämät tukileikkaukset ovat kestämättömiä valtamedian ulkopuolisten lehtien kannalta. Erityisen kipeästi iskisi kirjastojen kulttuurilehtien tilaustuen lakkauttaminen kokonaan. Kultti ry on noin 200 Suomessa ilmestyvän lehden kattojärjestö ja se valvoo pienlehtien etuja sekä tarjoaa lehdille koulutusta ja markkinointiväyliä.
– Kulttuurikentän leikkaaminen vielä vaikean koronakauden jälkeen on ylipäänsä väärin, mutta kirjastoille ja tähän lehtikenttään suunnatuilla leikkauksilla saavutetut säästöt ovat aivan erityisen mitättömiä suhteessa niiden merkittäviin kielteisiin vaikutuksiinsa. On erityisen ajattelematonta leikata moninäkökulmaisemman tiedon tuottamisen edellytyksistä sekä tiedon levittämisestä ihmisille ilmaiseksi kirjaston kautta, toteaa Kultti ry:n puheenjohtaja Tuomas Rantanen järjestön tiedotteessa,
Kirjastojen tilaustuen merkitys on suuri paitsi kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien tekijöille, myös yli miljoonalle tällaisten lehtien lukijoille, joille kirjastojen lehtitarjonta mahdollistaa monipuoliset pohditut ja syvällisemmin asioihin paneutuvat sisällöt.
Mediakenttää hallitsevat yhä vahvemmin muutamat isot toimijat, joiden kautta välittyy vain osa yhteiskunnalliseen keskusteluun päätyvistä aiheista. Mikäli isot mediat eivät jotain aihetta ota esille tai käsittelyyn, voivat tärkeätkin aiheet jäädä kokonaan piiloon. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehdet nostavat esille aiheita, jotka eivät valtavirtakeskusteluun mahdu.
– Ehdotus miljoonan leikkaamisesta nollaan on käsittämätön. On vaikea keksiä miten tiedonvälityksen ja sivistyksen kannalta voisi mitenkään saada yhtä paljon aikaan vastaavalla summalla kuin laittamalla se kirjastojen tällä tavoin kohdennettuihin hankintamäärärahoihin, huomauttaa Rantanen järjestön tiedotteessa.
Suomessa valtion tuki kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehdille on koko ajan laahannut naapurimaita perässä. Ruotsissa, Norjassa sekä Virossa tuki lehdille on yli kaksi miljoonaa euroa vuodessa, ja uudessa esityksessä avustussumma Suomessa on vähän yli 800 000 euroa.
Kirjoittajan artikkelit
Eroakirkosta-palvelu avattiin 21.11.2003 ja sen kautta on kahden vuosikymmenen aikana eronnut yli 850 000 valtionkirkkojen jäsentä. Tampereella, joka on myös palvelun kotikaupunki, järjestetään perjantaina juhlaseminaari palvelun eri vaiheista sekä kirkosta eroamisen historiasta ja tulevaisuudesta.
SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa ohjaamaan 430 miljoonan ylijäämistä heti rahaa kaupungin palveluihin, vuokrien nousun hillitsemiseen, HSL:n lippujen hintojen alentamiseen sekä työntekijöiden palkkojen ja työolojen parantamiseen.
- ‹ edellinen
- 4 / 89
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomessa osataan verosuunnitella. Myös siksi, että verohallinnossa kokemusta hankkineet virkailijat ovat siirtyneet yrityselämän konsulteiksi. Konsultteja ja ostettavia asiantuntijoita piisaa. Apuvälineenä ovat usein ulkomaalaiset vakuutusyhtiöt, joiden sisään konsulttifirmojen asiakkaat sijoittavat varojaan.
Kaj Chydenius vaikutti laajasti suomalaiseen kulttuuriin ja vasemmistolaiseen liikkeeseen. Hänen laulunsa elävät.